lauantai 29. joulukuuta 2012

Hei, me tehdään laivoja!

STX Europen Turun telakalla jouduttiin pettymään karvaasti, kun jo varmaksi luultu jättiristeilijätilaus valuikin saman emoyhtiön Ranskan telakalle. Taustalla oli korealalaisen omistajayhtiön strateginen päätös kilpailuttaa kahta omistamaansa telakkaa ja samalla kahta EU-valtiota toisiaan vastaan. 

Tapahtunut vaatii muutaman kommentin.

Ensinnäkin tämä episodi kertoo karua kieltään siitä, kuinka sairas liiketoiminnan ala laivanrakennus on. Jättiyhtiöt etsivät kaikki keinot, jolla ne voisivat siirtää veronmaksajien rahoja omaan käyttöönsä. Telakkayhtiöiden keskittymisen seurauksena olemme siis saapuneet tilanteeseen, jossa jopa saman yhtiön sisäisen kilpailutuksen avulla haetaan lisävoittoja. Tästä huolimatta yhtiö on joutunut pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin.

Toiseksi tapahtuma kertoo myös siitä, ettei osaamisella ollut päätöstä tehdessä ilmeisesti kovin suurta merkitystä, koska välittömästi voiton saatuaan ranskalaiset huusivat suomalaista osaamista avukseen. Jatkossa tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, syntyykö tästä samankaltaisia seurauksia kuin eräästä toisesta ranskalaisvetoisesta suurprojektista.

Kolmanneksi tapahtuma luo mielenkiitoisen näyteikkunan eurooppalaisten valtioiden keskinäiseen solidaarisuuteen. Suomen hallitus käytti asiasta vastaavan ministeri Vapaavuoren mukaan kaikki sallitut keinot laivatilauksen tukemiseksi. Tästä seuraa se looginen kysymys, että käyttikö Ranska myös muita kuin laillisia keinoja, joita ja vain joita sikäläinen ministeri on kertonut käytetyn. On siis hyvä, että asiaa on lähdetty kyselemään.

Neljänneksi on vielä todettava, että tapahtuneen perusteella näyttää siltä, että yhä monimutkaisempien ja vaativampien tuotteiden valmistaminen saattaa olla käymässä taloudellisesti mahdottomaksi Euroopassa. Näin siitä huolimatta, että Ranskakin on Eurooppaa. 

Todellinen ongelmahan juontaa telakkateollisuuden vahvistumisesta Euroopan ulkopuolella. Noita maita EU:n tukisäännökset eivät koske, joten kilpailutilanne muodostuu helposti erittäin vääristyneeksi. Tätä tilannetta kärjistää vielä eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden omistuksen joutuminen Itä-Aasiaan, minkä seurauksena yhtiöiden on vaikeuksiin joutuessaan helppo saneerata laivanrakennus kotimaahansa tai muualla maailmassa sijaitseville telakoilleen. Näkymä ei siis ainakaan ole kovin rohkaseva suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuutta ajatellen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU luopui tulevasta talouskasvusta
Innovaatioita 2020-luvun tarpeisiin?
Asiakas on aina oikeassa - vai onko?


maanantai 10. joulukuuta 2012

Lainojen sijoittajavastuu Kreikassa

Olemme viime päivinä saaneet lukea uutisia, joiden mukaan Kreikka on lunastamassa lainojaan takaisin noin kolmanneksella alkuperäisestä lainasummasta. Takaisin lunastettavista lainoista suurin osa on peräisin kreikkalaispankeista, jotka näin joutuvat kärsimään pieleen menneistä sijoituksistaan kirvelevän tappion. Tämän perusteella äkkinäinen voisi luulla, että mm. suomalaisten vaatima ja hallituksen vahvistama sijoittajavastuu on toteutumassa kreikkalaisten pankinomaistajien kohdalla.

Jo pitkään ainakin allekirjoittaneelle  on ollut selvää, ettei Kreikka pysty selviytymään lainoistaan. Tämän on myös esimerkiksi Sixten Korkman todennut yksiselitteisesti. Siinä mielessä meneillään oleva operaatio on oikeansuntainen, ja auttaa maata selviämään ongelmistaan. Sen sijaan sijoittajavastuun toteutumisen kannalta toimenpide on vähän niin ja näin.

Vai onko lukijani jo unohtanut tämän noin puolen vuoden takaisen uutisen, jonka mukaan "kreikkalaisia pankkeja kannattelevat tällä hetkellä vaietut noin sata miljardia euroa.....varsinaisesti salaista tuki ei ole, mutta siitä ei juuri ole kerrottu julkisesti. Ekp....kertoo pankin käyttäneen 121 miljardia euroa".

Toisin sanoen Kreikan lainojen takaisinostoon liittyvän sijoittajan vastuun näyttävät kantavan Euroopan keskuspankin kautta eurooppalaiset veronmaksajat. Siis sinä, minä, Saksan Müller, Ranskan Rousseau ja heidän unionikaverinsa Espanjan Hidalgoa myöden. 

Aikanaan sitten nähdään minkälainen sijoitus tämä EKP:n kautta toteutettu operaatio on; onko se hyvän koron vai suorastaan veret seisauttavan persneton tuottava sijoitus. Varmaa kuitenkin on, kuten aiemmin kirjoitin, ettei eurooppalainen talous siirry kasvu-uralle ennen kuin Etelä-Euroopan asiat ovat järjestyksessä tai maat ovat ulkona eurojärjestelmästä ja ehkä koko EU:sta.

Onneksi tämä europainosteinen ja -rahoitteinen kreikkalaisten valtiolainojen alekauppa tai sen taustat eivät ole salaisia, sillä sellainen ei sopisi demokratiaan. Mutta vielä reilumpaa olisi uutisoida asia selväkielisesti, ettei lukijan tarvitsisi kokonaiskuvan saadakseen yhdistellä uutisia itsekseen.

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
EU luopui tulevasta talouskasvusta
Primitiivinen ja surkea kulttuuri

lauantai 8. joulukuuta 2012

Iranin suurähettiläs

Koska kulttuurit ovat erilaisia, saattaa niiden kohtaamiseen liittyä ongelmia. Nämä ongelmat voidaan helpoiten välttää siten, että vieras mukautuu isännän tapoihin. Tästä syystä esimerkiksi suomalaiset  naiset vieraillessaan islamilaisissa maissa käyttävät huivia, ja tulevat samalla osoittaneeksi kunnioitusta isäntää kohtaan.

Edelle kirjoittamaani taustaa vastaan onkin hämmästyttävää, mitä tapahtui itsenäisyyspäivän vastaanotolla: Suomen itsenäisyyspäivänä presidentin vastaanotolle saapunut Iranin suurlähettiläs Seyed Rasoul Mousavi nimittäin tyytyi kättelemään vain presidentti Sauli Niinistöä, eikä oman maansa tavoille uskollisena kätellyt Jenni Haukiota

Vaikka tapahtuma sinänsä on merkityksetön, haluan tässä ilmaista syvän hämmästykseni ja halveksuntani iranilaisten suurlähettilään sivistymättömyyden ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden puutteen johdosta. Kättelemättömyys ei halvenna Jenni Haukiota, mutta kylläkin osoittaa iranilaisen miehen kaikinpuolisen sivistymättömyyden ja kulttuurisen fanaattisuuden. Näillä leveysasteilla vastaavaan sivistymättömyyteen on sorruttu joskus satoja vuosia sitten.

Minusta olisikin suomalais-iranilaisten suhteiden kannalta hyvä pohtia Iranin suurlähettilään vaihtamista diplomatian kulisseissa: perusteena miehen pohjattomasta sivistymättömyydestä aiheutuvat negatiiviset seuraukset suomalaisten suhtautumiseen Iranin kansaa kohtaan. Mikäli taas suurlähettilästä on käsketty olemaan sopeutumatta suomalaisiin tapoihin, voitaisiin kysyä, että tarkoittaako tämä sitä, että jatkossa kuka vain suomalainen voi nostaa jossain Teheranin puistossa julkisesti kossumaljan Iranin vallankumouksen kunniaksi? Ja tarjota vielä ohikulkijoillekin?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Primitiivinen ja surkea kulttuuri
Rohkeita miehiä, ressukoita ja väkivaltaa
Aggressiivisilla uroilla on pienempi pippeli



Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!