lauantai 4. huhtikuuta 2015

Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

Perussuomalaiset tai oikeastaan puolueen ajatushautomo Suomen Perusta teki lopulta sen, mihin julkinen valta ei ole kyennyt, vaan mistä se on jopa kieltäytynyt. Eli laski yksityiskohtaisesti maahanmuuttajien aiheuttamat kulut suurimpien tulijaryhmien osalta.

Perussuomalaisten rahoittamasta tutkimusraportista on uutisoitu jonkin verran, viimeksi tämän aamun Helsingin Sanomissa. Siinä ei kyseenalaisteta tutkimuksen tuloksia (vaikka halua olisi epäilemättä ollut), mutta todetaan raportista puuttuvan joitain kuluja, kuten maahanmuuttajien perustamien yritysten maksamat yhteisö- ja kiinteistöverot sekä maahanmuuttajista maksetut pakolliset eläkevakuutusmaksut. Toki samat asiat puuttuvat myös Suomessa syntyneiden kohdalta.

Näiden lehdenkin sinänsä perusteltuina pitämien puutteiden takia vedetään johtopäätös, jonka mukaan tutkimuksen tulkinta on epävarma. Varmaa ammattijournalistin mielestä sen sijaan on se, että maahanmuutto korjaa Suomen ikäjakaumaa.

Koska olen myös itse lähestynyt tätä problematiikkaa pariinkin otteeseen (täällätäällä ja täällä), haluan tuoda esiin laskelmista muutaman muunkin puutteen.

Perussuomalaisten laskelmat pitävät sisällään ainoastaan suoria menoja ja kuluja. Toisin sanoen maahanmuuton välilliset hyödyt ja kustannukset puuttuvat laskelmista kokonaan. 1800-luvulta muistamme erityisen positiivisia maahanmuuttajia kuten Karl Fazer, Hans Gutzeit tai James Finlayson. Näitä yhdistää länsimainen etninen tausta.

Viime aikoina maahamme on saapunut esimerkiksi ulkomaisia asiantuntijoita, tutkijoita ja rakennusmiehiä. Näistäkin silmiinpistävän pieni osuus on saapunut maista, jotka nousevat Suomen Perustan tutkimuksessa esiin talouden kannalta hyödyllisinä - tai ainakin vain lieviä kustannuksia aiheuttavina tulijoina.

Sen sijaan etenkin viimeisten vuosikymmenien islamilaista maahanmuuttoa on seuranut tiettyjen rikostyyppien aalto. Ne aiheuttavat kustannuksia sekä rikosten ehkäisyyn käytettyjen varojen, että rikosten seurauksena syntyneiden tuhojen muodossa.

Mitä maksaa esimerkiksi yhden joukkoraiskatun nuoren naisen pilalle mennyt elämä? Tai juutalaisen seurakunnan turvallisuuden takaaminen? Tai kouluttamattoman kantasuomalaisen nuoren ohittaminen työnhaussa positiivisen diskriminaatioon seurauksena? Ja sitä mahdollisesti seuraava syrjäytyminen?

Jatkossa kasvavan islamilaisen maahanmuuton kustannukset mitä ilmeisimmin nousisivat entisestään, kuten vaikkapa Ranskan ja Ruotsin esimerkit osoittavat. Ja samalla islamistinen väkivalta haastaa koko länsimaisen yhteiskunnan vapauden ja avoimuuden.

Voin siis todeta HS:n toimittajan lailla, että laskelmaan liittyy epävarmuutta. Samalla kuitenkin huomautan, että tämä epävarmuus mitä suurimmalla todennäköisyydellä korostaa ongelmallisten maahanmuuttajaryhmien kustannuksia Suomelle: etenkin somalialaiset ja irakilaiset maahanmuuttajat erottuvat äärimmäisen kalliina tulijoina. Heidän humanitaariselle maahanmuutollensa tulee siis varmistaa erityisen pätevät syyt.

Lopuksi on hauska verrata tutkimuksen kustannuksia muutamiin aiemmin tehtyihin. Itse arvelin vuonna 2010 maahanmuuton suoriksi kustannuksiksi 140-150 miljoonaa euroa todeten samalla epäsuorien kustannusten puuttuvan laskelmista. Tuo arvio meni siis pahasti alakanttiin, kun verrataan tämän ensimmäisen asiallisesti tehdyn tutkimuksen lopputulokseen eli noin 700 miljoonaan euroon.

Toinen mielenkiintoinen vertailukohta on norjalaisten laskelma, jonka mukaan jokainen somali maksaa sikäläiselle veronmaksajalle noin 1,1 miljoonaa euroa elämänsä aikana. Suomen Perustan laskelman mukaan yksi somali maksaa vuodessa noin 14 000 euroa, joten elämänikäiseksi kustannukseksi tulee 70 ikävuodella kerrottuna vajaa miljoona euroa. Suomalainen ja norjalainen laskelma näyttäisivät siis tukevan toisiaan.

Lopuksi haluan kiittää Suomen Perustaa hyvin tehdystä työstä ja toivon sen osaltaan johtavan suomalaisen maahanmuuton järkeistämiseen. Itse aion vaikuttaa asiaan äänestämällä tämän muutoksen puolesta 19.4. pidettävissä eduskuntavaaleissa.

Samalla muistutan, että keskustan tai kuluvan vaalikauden hallituspuolueiden äänestäminen sekä myös äänestämättä jättäminen vastaa kutsukortin esittämistä nyt kalliiksi osoitetuille maahanmuuttajaryhmille. Muistakaa siis pysyä hereillä kahden viikon kuluttua - ja kertokaa asiasta myös ystävillenne!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuton kustannuseriä lisättäväksi kannattavuuslaskelmiin
Maahanmuuttajat tuovat valtiolle puhdasta rahaa?
Maahanmuutolla on seurauksia, mutta myös hinta

13 kommenttia:

  1. James Finlaysonista kirjoitin vuosia sitten, kun selvisi ettei hän todellakaan mikään kultamuna ollut. Mies hankki verovapauden ja valtiolta pääomasijoituksia. Menetti kaiken ja katosi maasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkattu kirjoituksesi sisältää varsin mielenkiintoisen näkökulman. Toisaalta oli itse James minkälainen tahansa, ei hullu ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tässä tapauksessa siis hänen aikansa veronmaksaja. Ja joka taoauksessa hänen perustamansa tehdä on sittemmin ehtinyt tuottaa hyvinvointia myös melkoiselle joukolle suomalaisia. En siis usko, että miehen kokonaissaldo olisi negatiivinen.

      Poista
  2. Muistutan Jan Tullbergin noin vuosi sitten julkaisemista laskelmista, joiden mukaan maahanmuutto maksaa ruotsalaisille noin 250 miljardia kruunua.

    Tullbergin kirjan "Låsningen - En analys av svensk invandringspolitik" voi ladata pdf-muodossa (1,5 MB) esimerkiksi lasningen.se -sivustolta.

    Kirjassa on muutenkin paljon hyvää asiaa ruotsalaisen maahanmuuttopolitiikan epäkohdista, jotka ikävä kyllä on melkein 1:1 kopioitu tänne Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lisätiedosta! Tuo 250 miljardia kruunua vastaa siis noin 26 miljardia euroa. Eli on 37 kertaa suurempi kuin Suomen Perustan laskema kustannus Suomelle.

      Minusta on suoranainen ihme, että Ruotsin talous näyttää kestävän edelleen. Syitä voi etsiä ainakin vanhasta varallisuudesta, ruotsalaisten pitkistä asuntoveloista, joiden seurauksena maan kansalaiset ovat velkaantumisella lisänneet taloudessa liikkuvaa rahaa sekä valuuttakurssin taipumisesta olosuhteiden mukaan. Lienee kuitenkin selvää, että jonain päivänä on entisen suurvallankin aika nöyrtyä tosiasioiden edessä.

      Poista
    2. Eipä mittään. Tullberg käsittelee talousasioita kirjansa luvussa 3. Ekonomiska effekter (s.86-119), lainaan tähän yhteenvedon loppupätkän.

      Breddar man perspektivet till hela den svenska ekonomin så inkluderas en rad andra effekter. Den offentliga ekonomin utgör endast omkring halva den svenska ekonomin. Inom många yrken uppstår konkurrens med svenskar och i många fall blir svenska sökanden utan arbete. Undanträngningseffekterna gäller inte endast på arbetsmarknaden utan andra områden som bostadsmarknaden.

      Effekterna är omfattande och komplexa vilket gör att många studier väljer att inte alls diskutera dem. Ett olämpligt val, för de sammantagna effekterna är viktiga. Utspädning av nationens tillgångar och brist på arbetstillfällen och bostäder påverkar det sammanvägda resultatet. Det leder till att invandringen blir mer negativ för den svenska befolkningen än när man enbart ser till statsfinanserna. Undanträngningseffekterna är minst lika stora som underskottet i den offentliga ekonomin. Totalt ett minimum på 250 miljarder kronor motsvarande 7 procent av BNP.

      Den typ av invandring som kan vara till fördel för Sverige – liksom för invandraren – är gästarbetaren som inte belastar det svenska systemet med kostnader för barn och ålderdom. Men denne invandrare kan ändå tjäna väsentligt mer under en period i Sverige än han skulle gjort i hemlandet. Detta kan vara en win-win lösning.
      (Tullberg, s.118-119).

      Poista
  3. www.welt.de/wirtschaft/article135822963/jeder-Migrant-kostet-1800-Euro-mehr-als-er-bringt.html

    Yllä osoite artikkeliin saksalaisesta tutkimuksesta viime vuodelta.

    VastaaPoista
  4. Lisäksi maahanmuuton aiheuttamia välillisiä kustannuksia ja haittoja ovat myös mm. heikentyneet työnlaadun standardit (esimerkiksi kyvyttömät ja kouluttamattomat halpatyövoimarakentajat, jotka eivät osaa rakentaa tai korjata taloja kunnolla, joka tulee myöhemmin haitalliseksi ja kalliiksi asuntojen omistajille; vesi-, home- ja bakteerivauriot, viat asuntojen ja talojen toiminnoissa tai rakenteissa, tms.), viihtyisyyden ja elämisen standardit (esimerkiksi se, että asuntojen kuluminen ja vauriot, ja kiinteistöjen tilojen ja pihojen hoitokustannukset ovat maahanmuuttajataloissa suurempia kuin kantaväestölla, ja asumiseen liittyviä järjestyshäiriöitä on enemmän).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun oikein ruoditaan, niin menoihin on laskettava myös hoono soomi -työntekijöiden perehdytys ja koulutus (kyllä) mm. terveydenhoitoalalla oman toimen ohella (mistä seuraa jatkuvia oman työn keskeytyksiä, ylitöitä joista ei makseta -> otettava pois aikakorvauksena 1:1, stressiä jne.).

      Lääkärit joutuvat usein korjaamaan sairauslomatodistuksia ja lääkärinlausuntoja ja se tarkoittaa "kunnian ja omantunnon kautta" allekirjoitettavien lappujen kohdalla asian aloittamista liki alusta (siis tehdään kaksinkertainen työ!).

      Terv. nimimerkki "kokemuksesta tiedän"

      Poista
  5. Meille kerrotaan: Suomessa emme toista muiden virheitä. No, tämän allamainitun 'virheen' toivoisin jäävän meiltä pois:
    " Tanskassa jo 84% vankeuteen tuomituista rikollisista on ulkomaalaistaustaisia. Ja vankeuteenhan ei ihan herkästi ja eka kerralla ketään tuomita. Vestigia terrent!
    http://10news.dk/?p=1149
    Copenhagen: 84 percent of accussed for crimes with a minimum penalty of 1.5 years have “immigrant” back ground."
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  6. Kiinnostuneiden kannattaa katsoa myös tämä Pauli Vahteran kirjoitus.

    VastaaPoista
  7. Äärivasemmisto on rimpuilla ja vääntää mustan valkoiseksi. http://informaatiomuotoilu.fi/2015/04/perussuomalaisten-maahanmuuttoraportin-loppusummat-perustuvat-silmankaantotemppuun/

    VastaaPoista
  8. Sitä mä vaan, että kyllä nuo kansalaisten musta-valkoiset kommentit tajuaa ilmiönä.. miutta Blogisti.. Todellakinko Professori? Ei äkkiä uskoisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva kuulla mikä tekee uskomisen vaikeaksi?

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!