torstai 16. heinäkuuta 2015

Juhana Vartiainen - tutkijako?

Palaan parin päivän takaiseen SuomiAreenan maahanmuuttokeskusteluun siitä tehdyn internet-uutisen perusteella. Näin siksi, että se valaisee hyvin paljon julkisuutta saaneen ja kansanedustajaksi nousseen Juhana Vartiaisen ajatustapaa.

Asia on tärkeä siksi, että hän on tehnyt politiikkaa edeltäneen uransa tutkijana ja tutkimusjohtajana. Voisi siis olettaa, että Vartiaisen ajatustapa sisältää sellaisia loogisen ajattelun ja todistusaineiston kunnioittamisen elementtejä, jotka ovat tieteelliselle ajattelulle tyypillisiä.

Poimin seuraavaksi Vartiaisen kommentit edellä linkitetystä jutusta ja kommentoin niitä tieteellisen ajattelun kannalta.

"Vartiaisen mukaan maahanmuuttajilla on tärkeä merkitys työllisyydelle. Hän harmitteli myös sitä, että maahanmuuttajat niputetaan keskustelussa aina yhteen ryhmään"

Maahanmuuttajilla on tosiaankin tärkeä merkitys työllisyydelle, mutta ei kuitenkaan kaikenlaisella maahanmuutolla. Aktiivinen, yritteliäs ja koulutettu maahanmuuttaja on varmasti hyväksi maamme työllisyydelle, kun taas kieli- ja lukutaidottoman maahanmuuttajan on lähes mahdotonta löytää keinoja työllistyäkseen ainakaan laillisille työmarkkinoille. Vartiainen näyttäisi siis olevansa oikeassa.

"Vartiaisen mukaan maahanmuuttajien erottelu etnisen taustan mukaan ei ole kuitenkaan asiallista. Hänen mukaansa eri etnisen taustan omaavien ihmisten hinnoittelu ei ole suotavaa, mutta ero pakolaisten ja työperäisten maahanmuuttajien välille on tärkeä tehdä."

Väite on mielenkiintoinen ja antaa ymmärtää, ettei etnisellä taustalla ja maahanmuuttajien pakolais-statuksen tai työperäissyyden välillä olisi suurta korrelaatiota. Käytännössä korrelaatio on erittäin korkea, joten molemmat tilastointitavat johtavat lähes identtisiin luokitteluihin. Tämä on yleistä tietoa, jonka pitäisi olla tuttua Vartiaisellekin, joka on usein ottanut kantaa maahanmuuttoasioihin.

"Keskustelijat vetosivat tutkimuksiin, joiden mukaan Ruotsissa on asuinalueita, jonne poliisit ja muut viranomaiset eivät halua mennä. Vartiainen ei uskonut näihin, vaan hänen mielestään Suomella on paljon opittavaa Ruotsista."

Tämä on hämmentävää, sillä ruotsalaisten viranomaisten haluttomuus mennä maahanmuuttajavaltaisimmille alueille ilman poliisivartiota on ollut usein esillä sekä Ruotsin että Suomen valtamediassa. Esillä on ollut myös tapauksia, joissa poliisit ovat joutuneet perääntymään maahanmuuttajanuorison hyökkäysten alta. Tutkijana kiinnitin erityistä huomiota siihen, että Vartiainen sivuutti tutkimukset ilmoittamalla, ettei usko niihin.

Tämä ei tarkoita, että tutkijan tulisi ilmoittaa olevansa aina samaa mieltä vanhojen tutkimustulosten kanssa. Ei tietenkään, mutta tutkimustuloksen syrjäyttäminen edellyttää aina sellaisen tutkitun tiedon esille tuomista, joka osoittaa vanhan tutkimuksen vääräksi tai puutteelliseksi. Tässä asiassa Vartianen ei viitannut sellaiseen. Eikä olisi voinutkaan, koska sellaisia tutkimuksia ei liene edes olemassa.

Summa summarum, Juhana Vartiainen osoitti tässä lyhyessä referaatissa ymmärtämättömyyttä tilastollisen korrelaation merkitykseen tai vaihtoehtoisesti harrasti saivartelua. Lisäksi hän näyttäisi olevan valmis syrjäyttämään tieteellisen tiedon mikäli se on vastoin hänen omaa maailmankatsomustaan.

Näin hän osoitti maailmankuvansa olevan pikemminkin uskonnollis-dogmaattinen kuin tieteellis-rationaalinen. Tämä on harmi, koska hän on yksi harvoista tieteessä kannuksensa hankkineista kansanedustajista, joiden voisi toivoa ohjaavan maamme päätöksentekoa tosiasioihin perustuvaksi. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä hänen oma tieteellinen tuotantonsa näyttäisi olevan varsin vaatimaton.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tarvitseeko Suomi työvoimapulan paikkaajia
Asiantuntemusta?
Maahanmuuttajat tuovat valtiolle puhdasta rahaa?

5 kommenttia:

  1. Mielestäni tämä tweetti kertoo Juhana Vartiaisesta ja arvoistaan kaiken tarpeellisen.

    juhana vartiainen @filsdeproust · 16. tammikuuta

    Monet Euroopan maat estivät 1933-44 juutalaisten "turvapaikkashoppailun" (persujen käyttämä termi). Kaasukammioihin riitti sitten ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinänsä kyllä mielenkiintoinen tyyppi. Vähän kuin Stalinin suosikkigeneetikko Lysenko aikanaan. Tai itse Mengele. Kummankaan tekemisiä eivät faktat juuri ohjanneet, kun vastassa olivat omat uskomukset ja mahdollisuus päteä valtaa pitävien silmissä.

      Poista
    2. Vertaus Lysenkoon on hyvä ja osuva. Lipeväkieliset hovinarrit ovat kautta aikain onnistuneet miellyttämään valtaapitäviä, siinä sivussa varmistamaan itselleen kohtuullisen elintason.

      Poista
  2. Aika köykäiseltä tuo arviointi kuulosti. On ilmiselvä asia, että kun juttelee jossain Suomi-Areenalla, jonka keskimäärinen kuulijakunta ei ole mitään ammattitutkijoita, eikä taloustieteen tuntijoita, vaan ennemminkin eläkeläisiä ja eri alojen työntekijöitä, opiskelijoita ja työttömiä, jutut pitää esittää todella kansantajuistettuina. Lisäksi kyse on poliittisesta keskustelutilanteesta, ei akateemisesta. Ei sellaisessa tilanteessa pidä odottaa edes jotain akateemisen seminaarin tyyppistä argumentaatiota, jota kuulijakunta ei kykene seuraamaan, vaan yksinkertaistuksiahan silloin on tiedossa. Se on tuollaisten tilaisuuksien luonne.

    Jokainen ammattitutkija myös tietää sen, että kommentointi uutisten perusteella on usein aika hataralla pohjalla. Jos haluaa kommentoida Vartiaisen työn tarjonta -väitteitä, kannattaa kommentoida hänen tutkimuksiaan siitä aiheesta, ei toimittajien tulkintoja ja suodatuksia jostain kansantajuistetuista lyhyistä puheenvuoroista.

    Blogin pitäjän lopputoteamus on myös aika kyseenalainen. Hän toteaa: "Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä hänen oma tieteellinen tuotantonsa näyttäisi olevan varsin vaatimaton." ja linkittää sitten johonkin omaan kirjoitukseensa, jossa väitetään (virheellisesti), että Vartiainen olisi julkaissut elämänsä aikana vain kuusi tutkimusartikkelia. Oikeastihan Vartiaisella on vertaisarvioitujakin artikkeleita selvästi tuota enemmän, koska tuo luku kuusi tarkoittaa vain Vartiaisen englanninkielisiä artikkeleita tiettyjen kustantajien lehtimuotoisissa julkaisusarjoissa. Englanninkielisten kirjojen artikkeleita luku ei sisällä (vaikka kyse olisi vertaisarvioiduista sarjoista) sen enempää kuin englanninkielisiä kirjoja tai raporttejakaan, eikä suomen- ja ruotsinkielistä tuotantoa. Vartiaisen päätutkimuskenttä on ollut Suomi ja Suomen talousasiat, paitsi siinä kohtaa uraansa, jolloin hän oli töissä Ruotsissa. Tutkimuskohteestaan seuraten, joka kiinnostaa eniten suomenkielisiä, hän on julkaissut englannin ohella paljon suomeksi, myös vertaisarvioituja artikkeleita. Tuo selviää helposti, jos vain viitsii hiukan etsiä tietoja Vartiaisesta. Voisi sanoa niin, että Vartiainen ei ole ollut aktiivisimpia julkaisijoita journaleissa suomalaisista taloustieteilijöistä, mutta ei hän hiljaisimmasta päästäkään ole ollut. Taloustieteitä ei perinteisesti ole edes julkaistu kovin paljoa journaleissa, vaan vähän samaan tapaan kuin esim. sosiologiaakin, jossa tutkimuksia julkaistaan paljon myös kirjojen kappaleissa, kokonaisina kirjoina tai raportteina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartiaisen tieteellisten ansioiden lähteenä oli Wikipedia. Jos siellä on virhe, niin se on sitten siirtynyt linkittämääni tekstiin.

      Katsoin äsken Google Scholarin perusteella hänen tieteellistä ansioituneisuuttaan, eikä sekään muuttanut luonnehdintaani hänen julkaisutuotantonsa keveydestä. Se siis jää miten tahansa tarkasteltuna varsin vaatimattomaksi esimerkiksi tuossa aiemmassa kirjoituksessa mainitsemaani Markku Ollikaiseen verrattuna.

      Mutta toki on niin, että julkaisukäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain. Ollikaisen julkaisutuotanto on kuitenkin myös taloustiedettä. Mutta ehkäpä taloustieteen sisälläkin on eroja julkaisutraditioissa.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!