torstai 28. tammikuuta 2016

Avain menestykseen

Wärtsilän toimitusjohtaja Jaakko Eskola totesi sen, minkä me kaikki tiedämmekin: "niin kauan kun ollaan kansainvälisesti ja muuten mukana ja mennään tuotekehitys edellä, niin mikäs siinä on Suomen kulkiessa”, Eskola sanoo. ”Kun vielä saadaan kansalliset asiat sovittua."

Edelle kirjoitetun innoittamana kysyisin maan hallitukselta, vastausta odottamatta, että miten sen päätökset supistaa kovalla kädellä yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaa tukevat yritysten tuotekehitystä ja sitä kautta maan menestystä nyt ja tulevaisuudessa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eroon työn yksikkökustannusten pohtimisesta
Alexander Stubb tiedepolitiikkona
Avaimia tulevaisuuteen

13 kommenttia:

  1. Eilisessä HBL:ssä kertoi prof. Dick Harrison pelottavaa tietoa Ruotsin yliopistoista, niiden dramaattisesta tason laskusta johon niiden hallinto on tietoisesti vaikuttanut. Viesti on sama mikä tulee monilta muilta lohkoilta Ruotsista, maa on romahtamassa.

    Googlella: dick-harrison-dra i nodbromsen-finland

    Dick Harrison on historian professori Lundissa ja suuri Suomen ystävä. hh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahus, pari väliviivaa jäi puuttumaan, pitää olla:

      dick-harrison-dra-i-nodbromsen-finland

      Poista
  2. Vastaan hallituksen puolesta: Erinomaisesti - sillä kaikki säästetyt varat käytetään lyhentämättömänä monikulttuurisuuden edistämiseen jolloin saavutamme paratiisinomaisen harmoonisen tilan jossa iloinen värähtely ja loputtomat innovaatiot saavat Suomen nousuun.Suomessa ei tarvita tosiasiallisesti kuin yksi yliopisto jossa luonnollisesti ainoana oppiaineena on koraanin resitointi.Nyt siis tärkeintä onkin saada paljon lisää rahaa maahan hädissään saapuneiden ihanien,suloisten,pienten lapsukaisten kotouttamiseen ja lebensraumin turvaamiseen jottei uusi kultainen aika vain vaarannu rasistien,fasistien yms pahojen vääräuskoisten toimesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Ano. Ei tuota olisi tuon selkeämmin osannut sanoa edes Osmo Soininvaara!

      Poista
    2. No tuskinpa hallitus olisi noin vastannut. Mutta, de facto, juuri noinhan se on tekemässä.

      Poista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sähläsin kännykän kanssa ja poistin vahingossa kommentin ennen lukemista. Olen pahoillani.

      Poista
    2. laitanko sen takaisin ?

      Poista
    3. Jos vain pystyt ja haluat, niin mielellään.

      Poista
  4. Mjaa..Useasti komppaan ajatuksiasi. Tuli nyt useampi vekki , josta avaan.
    1.En torppaa opiskelua , jossain vaiheessa on vähennettävä ei innovatiivistä oppilasmassaa , josta ei apuja.
    2. Om:n budjetti raskas (osana valtion hallintoa )
    3. Raskaan valtiohallinnon vuoksi Suomi on kommunistimaa , eli puoluekannastariippumaton työvoima yli 50% keskushallinnolla , jolloin keskushallinnon pienentäminen on ..
    4. Wärtsilästä , innovaatioista ja Ruotsista : Raskasteollisuus on voima , jota suomessa ei ole koskaan ollut samassa mittakaavassa kuin meillä Ruotsissa. Volvo , Scania , Bofors Saab-aerospace , Sandvik , LKAB. Wärtsilä kuuluu ilmanmuuta tähän sektoriin. Ovat hyvin pitkälle kehittäneet kaksoisruiskaritekniikan , joka on ns. cleantechiä. Näitähän käytetään järkevästi varavoimana näihin järjettömiin ekovoimaloihin...? Tätä sektoria kannattaisi kasvattaa ja myös tuotekehityksenpuolesta LISÄTÄ , on vain tuo myyntihinta vähän paree. 2014 Ruotsin viennistä LKAB alle 10% , kotimaisuusaste huomioiden 64 % ja rattaat pyörii vaikka iron öre ois 0$ , kun kultaa ym saattapi tulla ohessa.
    5.Pakoilaisia voi sit vaikka kouluttaa omissa kotimaissaan . Rahan lahjottaminen ei auta , on euro kaivossa heti. Vanhasen Tatua kompaten ehdotan seuraavasti: Yliopistojen humanistit , ja ehkä myös Tampereen toimittajakasvatit. Menkää nyt herranjmla neuvomaan sinne , että kuinka pysyy Murkina Vasussa. Tervetuloa maailman parantajat takaisin. ( kohan elävinä säilyttä
    ) T. Olli Norbotten , SVE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Suomen kaltaiselle harvaan asutulle pohjoiselle maalla on aika vähän kilpailuvaltteja. Tärkeimmät niistä ovat osaaminen ja yhteiskuntarauha. Nyt ollaan horjuttamassa molempia.

      Yliopistoista ja tutkimuslaitoksista se verran, että molempien kustannusrakenne on raskas koska meillä harrastetaan voimakasta aluepolitiikkaa (ja tehdään vastakin, koska kepu tuli juuri sementoineeksi valtansa maakuntahallintoratkaisulla). Se ehkäisee tehokkaasti rakenteiden järkeistämistä etenkin yliopistopuolella.

      Ei Suomi nyt sentään kommunistimaa ole, mutta meillä tulisi vähentää hallinnointia ja hyysäämistä (enkä tarkoita pelkkiä mamuja) ja sitä kautta pienentää julkista sektoria taloutemme kestokykyyn sopivaksi.

      Kyllähän Suomessakin on raskasta teollisuutta. Aika paljonkin. Ruotsi on kuitenkin tässä suhteessa ollut Suomea menestyksekkäämpi syystä tai toisesta. Yksi ero Suomen ja Ruotsin teollisuudella ja yipäätään yksityisellä sektorilla on meidän suuntautumisemme tuotantolaitosten ja sen kaltaisten tuottamiseen kun Ruotsi on ennemminkin tehnyt kuluttajatuotteita. Syy tähän on minulle epäselvä, vaikka toki tunnekin aiheeseen liittyvät spekulaatiot.

      Poista
    2. Täsmennän vielä äskeistä kommenntiani muutaman esimerkin voimin. Ruotsissa valtio on ihmistä varten , Suomessa kääntäen.
      1. Innovatiivisyys ei ole raketti- Nokia. Se voi olla vaikka sellupata evo nro:8 tai yksinkertaisempaa.
      Stora Enso omistajat VM 20 % ja Kela 10 % Swedish state 10 %.
      Storan hallituksessa haettiin säästöjä ja piti lakkauttaa 2 pientä sellupataa. Kemijärvi kiinni , Ruotsissa oman lakkautus torpattiin 10% äänin ja sanoin: Me Ruotsin valtio katsomme , että on kansantaloudellinen tappio. Kemijärven pata siirrettiin Kanadan Miramachiin ja päivitettiin liukosellulle. Voittajat olivat Innovatiivinen Kanada ja Ruotsin päivitetty versio. Häviäjänä koko itälapin infra. Tänään puhutaan uudesta Kemijärven sellusta , eikä oo edes mikään kepu lobbaus. Mutku ruotsissa toi lupa voi tulla heti ja Suomessa 4-5 v. Siis on ihan sama mitä on tekeillä , kun byrokratia rules. Tulee tuosa vielä mieleen edesmennyt Northland Res., Pajalan grua. Kävin eräässä tilaisuudessa , jossa eri yhteiskunnan osa-aluiden toimijat olivat paikalla.Vägverketin Ceo kertoi tilaisuudessa tekevänsä kaiken ja lobbaavansa GSek:nut Tukholmasta. Vastaavia tilaisuuksia muistan Suomesta , jossa joku tielaitoksen inssi käy narisemassa resurssipulasta. Kyse on asenteesta!!

      2. Kommunismistä: Jos julkisen vallan ( keskushallinon ) painoarvo on niin suuri , että se pystyy toimimaan yhdistyessään yksipuolisena enemmistönä , katson ja samaistan asian järjestelmätalouteen, eikö totta toinenpuoli ?

      Poista
  5. Kuten tässä yllä jo mainittiin yliopistjen rakenteista, niin tätä komppaan myös täältäpäin.

    Yliopistoilla on vähän sama ongelma, kuin suomalaisilla organisaatioilla yleensä. Rahaa ja resulsseja kyllä löytyy, mutta niiden hyödyntäminen ja kohdistaminen on vähän niin ja näin. Ja sama ongelma tulee varmasti olemaan myös säästöjen puolella.

    Otetaan nyt esimerkkinä vaikka humanistisen alan koulutus. Kaikki sen tietävät, että ne opiskelupaikat olisi pitänyt puolittaa jo 10 vuotta sitten. Se ei ole sen kummemmin koulutettavan, kuin suomenkaan etu, että koulutetaan suuria määriä porukkaa alalle, jossa ei koskaan tule olemaan töitä. Mutta eihän näistä voi karsia, muuten koko yliopistoväki nousee barrikaadeille.

    Samaan aikaan taas Lääketieteellisessä ihmetellään että pitäisi kouluttaa lääkäreitä huutavaan pulaan, mutta kun ei ole varoja kun niillä koulutetaan työttömäksi.

    Toivon syvästi, että nämä leikkaukset toimisivat herätteenä tähän asiaan ja saisivat yliopistot uudelleen organisoimaan koulutuspaikkoja. Mutta epäilen, että päinvastainen tulee tapahtumaan. Eli lääkkiksestä karsitaan paikkoja, koska humanistisen alan karsinnat ovat edelleen jonkinsorttinen tabu.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!