tiistai 6. kesäkuuta 2017

Tutkimus paljasti uusia älykkyysgeenejä

Älykkyyden periytyminen on tunteita herättävä asia. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, sillä Wikipedian mukaan perinnölliset tekijät selittävät esimerkiksi kaksostutkimuksissa 40-80 prosenttia älykkyysosamäärän vaihtelusta.

Jokin aika sitten julkaistiin Nature Genetics -lehdessä lähes 80 000 ihmisen aineistoon perustuva meta-analyysi, jossa tunnistettiin yhteensä 48 älykkyyteen liittyvää geeniä. Niissä esiintyvän muuntelun perusteella tutkijat pystyivät kuitenkin selittämään vain 4,8%  ihmisten älykkyyden vaihtelusta.

Kaiken kaikkiaan tutkimus vahvisti sen, että älykkyys on samankaltainen polygeeninen ominaisuus kuin esimerkiksi ihmisten pituus. Siten on todennäköistä, että ihmisryhmien välillä vallitsee myös älykkyyteen liittyviä perinnöllisiä eroja. Niissä ei kuitenkaan ole välttämättä kyse samasta asiasta kuin Vanhasen ja Lynnin esittämässä kansojen välisissä älykkyyseroissa.

Älykkyyteen nimittäin vaikuttaa perimän lisäksi moni muukin asia. Esimerkiksi jotkin kulttuurit kannustavat jäseniään älyn kehittämiseen enemmän kuin toiset. Samoin aliravitsemus tai yksipuolinen ruoka ehkäisevät älykkyyden kehittymistä geenien sallimiin mittoihin.

Siksi Vanhasen ja Lynnin ajatus päiväntasaajan kansan älykkyysosamäärästä 60 ei tarkoita, etteikö tuon kansakunnan keskiverto asukas olisi saavuttanut korkeaa älykkyyosasmäärää, mikäli hän olisi asunut koko elämänsä vaikkapa Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa. Toisaalta tämä ei puolestaan tarkoita sitä, etteikö päiväntasaajan kansan alhaisesta älykkyydestä osa voisi johtua myös geeneistä.

Jos jälkimmäinen olisi totta, jäisi päiväntasaajan keskivertoasukas myös suomalaisessa kulttuurissa varttuessaan kantasuomalaisia alhaisemmalle tasolle. Tätä me emme kuitenkaan tiedä, sillä asiaa ei ole tutkittu riittävästi.

Koko älykkyyteen liittyvän vyyhdin problematiikkaa lisää tutkijoiden piirissä siihen liittyvä historiallinen painolasti yli sadan vuoden takaisine rotuteorioineen ja siihen liittyvine eugeniikka-toimineen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö älykkyyttä periytyvyyksineen ja kansojen välisine eroineen tulisi tutkia, sillä vain tutkimuksen kautta voimme saada tästäkin asiasta luotettavaa tietoa.

Samalla voisimme tehdä ennusteita siitä, kuinka eurooppalaisten kansakuntien älylliset valmiudet kehittyvät nykyisten kansainvaellusten seurauksena. Valitettavasti sekään ei ole suoraviivaista, sillä ns. heteroosivaikutuksen takia on mahdollista, että suomalaisen ja perinnöllisesti älyllisesti alemmalla tasolla olevan henkilön jälkeläisen älykkyys saattaa hyvinkin olla kumpaakin vanhempaa korkeampi.

Tämä ilo tosin loppuu käytännössä yhteen sukupolveen suotuisan geeniyhdistelmän purkautuessa heteroosi-lapsen jälkeläisissä. Siten viime kädessä kansojen periytyvän älykkyyden tason määräävät siihen vaikuttavien geenien alleelifrekvenssit - kunhan ne vain tunnettaisiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Älykkyyden evoluutiosta
Asuuko älykkyys eräissä maahanmuuttajissa?
HS: olemme tyhmiä verrattuna afrikkalaisiin

8 kommenttia:

  1. Lynn ja Vanhanenhan eivät pyrkineet selittämään älykkyyseroja kansojen välillä, vaan tutkivat näiden erojen korrelaatiota henkeä kohti laskettuun BKT:hen. Korrelaatiokerroin oli verraten korkea (0,82), mikä ei tietysti ole kovin odottamatonta. Ottaen huomioon kulttuurin, ravitsemuksen jne vaikutukset älykkyyden kehitykseen, voi tietysti kysyä kumpi keskimääräisestä älykkyydestä ja BKT:stä on muna, ja kumpi kana.

    VastaaPoista
  2. Niillä on keskenään positiivinen takaisinkytkentä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, yritin siis sanoa, ettei pelkkä korrelaatio kerro vielä syy-seuraussuhteista, joskin Lynn-Vanhasen poliittisesti korrektit arvostelijat tuntuivat näin katsovan.

      Poista
  3. Toisaalta 20 000 vuotta sitten kivikauden ihminen oli älykkäämpi kuin nykyihminen työkalujen teossa, väittää Harari "Homo Deus" kirjassaan.

    Ei taitaisi kivikirveen teko onnistua meikäläiseltä, tai ainakin huono siitä tulisi. Ja mitenkä/montako päivää mahtaisimme pärjätä sen aikaisessa luonnossa.

    Joten suhteellista tuo älykkyys...

    Setarkos

    VastaaPoista
  4. Älykkyyden periytyvyydessä vanhempi ei menetä mitään lapsilleen. Eikä tyhmyyden periytyvyydessä.

    VastaaPoista
  5. Philip Rushton ei uskonut tuohon älykkyysosamäärään 70 ja päätti selvittää itse. Hän teetti eteläafrikkalaisilla yliopisto-opiskelijoilla älykkyystestin, jossa saatiin keskimääräiseksi älykkyysosamääräksi 84. Kun yliopiston opiskelijat ovat noin 15 pistettä keskimääräistä älykkäämpiä, niin kansan keskimääräinen älykkyysosamäärä 70 näyttää ihan uskottavalta. Jos siis uskomme Rushtonia.

    Miten tämä pitäisi ymmärtää. Jos aikuisella valkoisella on älykkyysosamäärä 70, on hän kehitysvammainen, hänellä voi olla esimerkiksi Downin syndrooma. Toisaalta Rushton selittää, että ihmisen älykkyys lisääntyy, kun kasvaa aikuseksi. 11-vuotiaalla on keskimäärin älykkyysosamäärä 70, eikä hän ole kehitysvammainen, osaa ajaa polkupyörää tai pelata tietokoneella.

    Aikuinen afrikalainen on yhtä lailla tavallinen, hän ei vain pysty oppimaan yhtä hyvin. Afrikka on Afrikka, koska sen asukkaat ovat afrikkalaisia.

    VastaaPoista
  6. Jos jälkimmäinen olisi totta, jäisi päiväntasaajan keskivertoasukas myös suomalaisessa kulttuurissa varttuessaan kantasuomalaisia alhaisemmalle tasolle. Tätä me emme kuitenkaan tiedä, sillä asiaa ei ole tutkittu riittävästi.
    on tutkittu amerikoissa :
    https://vaestotiede.wordpress.com/2015/06/24/rotujen-alykkyydesta-ym/

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!