torstai 23. marraskuuta 2017

Törkeä seksuallinen hyväksikäyttö

Oikeusoppineet ja media ovat hämmästelleet sitä, että kymmenvuotiaan tytön makaaminen ei ollut hovi- eikä käräjäoikeuden mielestä raiskaus vaan ainoastaan törkeä hyväksikäyttö, jonka perusteella tekijä sai kolmen vuoden tuomion. Alan kollegan mielestä korkeimman oikeuden tulisi vielä katsoa tapaus.

Koko vyyhti on äärimmäisen vastenmielinen kahdessa suhteessa. Ensinnäkin se on jälleen yksi Suomessa tapahtunut alaikäisen hyväksikäyttötapaus, jollaisia on meillä ollut aivan liian usein niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajienkin tekemänä. Ei voi välttyä ajatukselta, että ainoa oikea seuraus sellaisesta olisi kuohitseminen, vaikka en toki vakavissani vaadi minkäänlaisen ruumiinosan poistoa suoritettavaksi oikeusvaltiossa, pikemminkin päinvastoin.

Toisaalta tapaus on jälleen yksi esimerkki sellaisesta kustannuksesta, jonka maamme löperö maahanmuuttopolitiikka on aiheuttanut. Tätäkään törkeää hyväksikäyttöä ei olisi tapahtunut maassamme, mikäli suomalainen maahanmuuttopolitiikka olisi ollut sellaista kuin kansan suuri enemmistö olisi tahtonut.

On syytä toivoa, että iljettävään tekoon syyllistynyt Juusuf Muhamed Abbud tulisi tuomion kärsittyään poistetuksi maastamme. Valitettavasti media ei ole ainakaan minun silmiini osuen kertonut sellaisesta. Se saattaa kertoa siitä, että Juusuf on Suomen kansalainen, jolloin hän ja hänen jälkeläisensä pysyisivät suomalaisten uhkana myös jatkossa.

Tämä kirjoitus on hyvä päättää tulevaisuudenkuvaan eli maahanmuuttopolitiikkansa osalta vielä Suomeakin typerämpään Ruotsiin. Siellähän 95,6% pahoinpitelyraiskauksista on maahanmuuttajien tekemiä.

Ei ole syytä olettaa, etteikö sama kehitys olisi edessä myös Suomessa, mikäli maahanmuuttopolitiikka jatkuu nykyisellä tuhansien ihmisten vastaanottolinjalla. Jo nyt yli puolet Helsingin tunnistetuista seksuaalirikosepäillyistä on maahanmuuttajataustaisia.

Sen seurauksena myös yhä useampi maassamme elävä lapsi joutuu kantamaan raskaan hinnan poliitikkojemme sinisilmäisestä hyväuskoisuudesta ja/tai maahanmuuttopoliittisesta liiketoiminnasta. Kysymys kuuluukin, että miksi me tavallisen kansalaiset hyväksymme tämän kaiken käyttäessämme valtaa äänestyskopissa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä voimme oppia Saksan tilanteesta?
Yli puolet Helsingin tunnistetuista seksuaalirikosepäillyistä on maahanmuuttotaustaisia
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa

Kirjoitin kuusi vuotta sitten Kiinan pyrkimyksestä nousta tieteellisen maailman huipulle, kun olin nähnyt kiinalaisten sijoittavan uskomattomia rahasummia tieteensä edistämiseen. Erityispiirteenä oli tieteen rekrytointiohjelma, joka ulottui myös maan ulkopuolelle ja tähtäsi maailman parhaiden tutkijoiden saamiseen kiinalaisen tieteen pariin.

Totesin vuonna 2011, että "kiinalaiset ovat oivaltaneet: tutkimus ja koulutus ovat ainoa tie ylläpitää muuta maailmaa korkeampaa elintasoa".

Tänään Helsingin Sanomat julkaisi Kiinan huikeaa teknis-taloudellista nousua käsittelevät kirjoituksen, jonka mukaan "tulevaisuutta ennakoiva tekijä on perustutkimus. Kiinan julkiset panostukset perustutkimukseen kasvavat... Tieteen ja tekniikan nousua selittää myönteinen kierre. Tiede vahvistaa taloutta. Vahva talous antaa mahdollisuuden sijoittaa tutkimukseen."

Samaan aikaan Suomessa on toimittu aivan toisin ja painettu alas tutkimuksen resursseja sekä lisäksi suuri osa tutkimusrahoituksesta on alistettu poliittisille intohimoille. Toisin sanoen perustutkimuksen sijasta vähentyneitäkin tutkimusrahoja on suunnattu yhä enemmän valtioneuvoston määrittelemiin aiheisiin, jotka ehkä palvelevat käytännön päätöksentekoa, mutta eivät edistä syvällisesti suomalaista tieteellistä perustaa, eivätkä siksi kanna nykyhetkeä pidemmälle tulevaisuuteen.

Olisiko lopultakin siis syytä pohtia myös Suomessa, haluammeko me muuta maailmaa korkeampaa elintasoa. Ja tunnustaa, että tutkimus ja koulutus ovat ainoa keino ylläpitää sellaista. Ja luoda Suomeenkin tieteellis-taloudellis-teknistä menestystä ylläpitävä positiivinen kierre.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiinalainen pääoma tuo Kemiin tullessaan sekä hyvää että huonoa
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Kiinan tie



tiistai 21. marraskuuta 2017

Mitä voimme oppia Saksan tilanteesta?

Helsingin Sanomat julkaisi katsauksen Saksan hallitustilanteesta. Siellä käytiin syyskuussa parlamenttivaalit, joiden tuloksena maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) ilmaantui vallan perimmäiseen kammariin 12,6 prosentin äänisaaliilla. Myös Saksan Liberaalidemokraatit (FDP) tekivät paluun kansanedustuslaitokseen 10,7 prosentin äänisaaliilla.

Molemmat uudet puolueet ovat talouspoliittisesti oikeistolaisia ja maahanmuuttokriittisiä, mutta niitä erottaa suhtautuminen Euroopan Unioniin. Siinä missä AfD:tä pidetään euroskeptisenä, on FDP ainakin aiemmin kannattanut vahvaa EU:ta.

Niin tai näin. Saksan Sosiaalidemokraatit (SPD) ei ollut halukas hallituksen Merkelin kanssa, eikä Merkeliä kiinnostanut uusi oikeistopuolue AfD hallituskumppanina. FDP ja Vihreät eivät puolestaan päässeet yksimielisyyteen maahanmuutto-, ilmasto- ja energiapolitiikasta. Niinpä Merkelin kristillisdemokraattien vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän joko vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

Juuri nyt näyttää siltä, että uudet vaalit ovat todennäköisempi vaihtoehto. Niiden seurauksena on tosin arvioitu maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousevan entisestään. Se on Merkelille riski, joten vain aika näyttää mikä on hänen ratkaisunsa sen edessä.

Saksan vaalit on vain yksi askel siinä umpikujassa, johon eurooppalaisen politiikan maahanmuuttokritiikitön linja on johtanut. Suomessa se nosti Perussuomalaiset hetkeksi valtaan, joka päätyi ulkoisten tahojen avittamana ja puolueen ministeriryhmän vallanhimon seurauksena puolueen hajoamiseen.

Sen jälkeiset mielipidekyselyt - eli sinisen hallitusryhmän heikko suosio - ovat vahvistaneet maahanmuuttokritiikin olleen puolueen kasvaneen suosion päätekijä. Ruotsin tulevissa vaaleissa muiden puolueiden lapsellisesti syrjimä Ruotsidemokraatit noussee joko suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi parlamenttipuolueeksi, mikä tekee hallitusneuvotteluista vielä Saksaakin hankalammat.

Kaikesta edelle kirjoitetusta näemme sen, kuinka vaikeaa demokraattisessa järjestelmässä on tehdä kansan ylivoimaisen enemmistön näkemysten vastaista politiikkaa. Siitä huolimatta sitä on yritetty kaikissa tässä kirjoituksessa mainituissa kolmessa maassa, vieläpä mediakentän erittäin vahvasti tukemana.

Suomen osalta lienee niin, että Perussuomalaisten kannatus on valmis nousemaan, mikäli maahamme suuntautuu uusi voimakas kansainvaellusaalto kehitysmaista. Tosin jonkinlainen aaltohan meillä käy päivittäin: Suomeen on saapunut viimeisen 12 kuukauden aikana 4 932 turvapaikanhakijaa ja samana aikana Maahanmuuttovirasto on tehnyt 5 062 myönteistä päätöstä kansainvälisen suojelun perusteella.

Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mikä on Merkelin ratkaisu tilanteessa, jossa jopa oma sisarpuolue (Baijerin Kristillissosiaalinen Unioni eli CSU) vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, eikä hallituskoalitiota löydy. Ja pitäkäämme suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa suurennuslasin alla, mikäli haluamme säilyttää yhteiskuntamme sellaisena kuin suurin osa maamme kansalaisista haluaa.

Samalla voimme toivoa, että maamme suuret perinteiset puolueet lopultakin ymmärtäisivät, että nykyinen liberaali maahanmuuttopolitiikka johtaa ne ja koko Suomen ennemmin tai myöhemmin umpikujaan. On selvää, että tällä hallituskaudella nähty Perussuomalaisten näkemyksiä myötäilleiden alkuperäisten maahanmuuttolinjausten vesittämisen jälkeen halla-aholaiset eivät lähde soinilaisten tavoin pönkittämään maahanmuuttoliberaalia hallitusta, eikä kansakaan katso tahtonsa vastaista politiikkaa ikuisesti. Siksi myös vanhojen valtapuolueiden on muutettava linjaansa ennemmin tai myöhemmin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haataisen ja Vanhasen maahanmuuttopoliittiset linjaukset
Haluaisitko Suomeen 13 410 pakolaista?
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton




maanantai 20. marraskuuta 2017

Johtuivatko metsäkuolemat happosateista?

Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa puhuttiin puolen vuosisadan takaisista happosateista ja sen yhteydessä mainittiin, että "Keski- ja Itä-Euroopassa koettiin laajoja metsäkuolemia". Suuresta kohusta huolimatta yhteyttä happosateiden ja metsissä havaittujen tuhojen välillä ei kuitenkaan koskaan onnistuttu osoittamaan.

Sen sijaan tutkimukset osoittivat, että ajoittaiset neulaskadot johtuivat kuivuudesta, puiden korkeasta iästä, vuoristoisuudesta, meren läheisyydestä sekä hyönteis- ja sienituhoista. Ja itse asiassa happosateita aiheuttaneet typpilaskeumat lisäsivät Keski-Euroopan metsien kasvua viime vuosisadalla.

Myös Suomessa kohkattiin 1980-luvulla metsäkuolemista. Syynä oli erityisesti mäntyjen huonovointisuus, jonka Keski-Euroopan keskustelun ja yleisen ympäristötietoisuuden kasvun vaikutuksesta väitettiin myös meillä johtuneen happosateista ja saasteista. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan kyseessä oli sienitauti, joka hyötyi 1980-luvun kylmistä kesistä. Pohjois-Suomessa tuhoja aiheutti myös porojen ylilaidunnus.

En tällä kirjoituksella tarkoita, etteikö maaperää ja vesistöjä happamoittavien päästöjen väheneminen
olisi ollut hyvä asia. Kyllä se tietenkin oli, vaikka toimet perustuivatkin valheellisiin väitteisiin, joita näköjään toistellaan edelleen.

Sen sijaan korjaan virheen, joka pisti silmiini ja aiheutti muistoja oman nuoruuteni kiihkeästä ympäristökeskustelusta. Kirjoitin siitä ihan ensimmäisessä blogitekstissäni vuonna 2010.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijoilta uusi metsäkannanotto
Talvivaaran jätevedet Nuasjärveen ja silmät kiinni?
Katastrofismi ja ilmastonmuutos

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista

Ilmoitin noin viikko sitten käyttäväni jatkossa pohjoisen napajään pinta-alaa ilmastonmuutoksen edistymisen seurannassa. Siksi lienee syytä dokumentoida hiukan tarkemmin se, miltä nuo tilastot näyttävät juuri nyt. Ja koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, päätin tehdä tämän käyttäen apunani muutamaa piirrosta.

Ensin kuva koko NOAA:n tilastosta, joka löytyy täältä.



Arvoisan lukijani on syytä huomata, että yllä olevan kuvan sininen käyrä on epäjatkuva, mikä tarkoittaa, että käytettävissä olevasta datasta puuttuu muutama mittausarvo. Nämä datan puutteet ajoittuvat vuosille 1987 ja 1988.

Kuvassa näkyvästä kuukausittaisen datan vuoden mittaisesta liukuvasta keskiarvosta (punainen viiva) nähdään jääpeitteen keskimääräisen koon muutos, joka on tilastojen olemassaoloajalta vaihteleva, mutta kokonaisuutena jonkin verran laskeva.

Ilmastonmuutoksen kannalta koko vuoden keskiarvoa oleellisempaa on jääpeitteen minimiarvo, eli kunkin vuoden syyskuiden mittaustulos. Se näkyy seuraavassa kuvassa.


Tästä nähdään selvästi, että arktisen jääpeitteen minimilaajuus supistui voimakkaasti vuosien 1996 ja 2007 välillä, minkä jälkeen nähtävissä on lähinnä satunnaisvaihtelua. Itse asiassa trendi vuodesta 2007 on pikemminkin nouseva kuin laskeva, kuten alla olevassa kuvassa olevasta lineaarisesta trendiviivasta (punainen suora) näkyy.


* * *

Kuvien piirtelystä selvittyäni laskin, onko satelliittimittauksiin perustuvan maapallon alailmakehän keskilämpöä kuvaavan RSS-datan ja arktisen jääpeitteen laajuuden välillä tilastollinen riippuvuus. Tein laskelman käyttäen kunkin vuoden kuukausien keskiarvoa sekä RSS-datalle, että napajään laajuusdatalle poistaen vuodet 1987 ja 1988, koska niistä puuttuu osa lähtötiedoista.

Tämän vertailun tuloksena RSS-estimaatin ja napajään keskimääräisen koon välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen riippuvuus (P=0,001). Tulos osoittaa, että arktisen jääpeitteen pinta-ala on hyvä mittari koko maapallon lämpötilan kehitykselle.

Tein saman testin myös RSS-datan tulkintamuutosta edeltäneelle aineistolle (joka ulottui kesäkuulle 2016, eli testiin tulivat vuodet 1979-1986 ja 1989-2015). Myös näiden välillä oli riippuvuus, mutta sen tilastollinen merkitsevyys oli huomattavasti heikompi kuin nykyistä RSS-tilastoa käytettäessä (P=0,041)

Tästä voitaneen päätellä, että nykyinen RSS-aikasarja vastaa korjausta edeltänyttä aikasarjaa paremmin ilmaston todellista kehitystä. Siten RSS-aikasarjan tulkintaan viime vuonna tehty korjaus on mitä ilmeisimmin ollut hyvin perusteltu.

Ihan uteliaisuuttani hain myös maanpinnan mittauksiin perustuvat HadCRUT4-estimaatit maapallon globaalille lämpötilalle ja testasin niiden ja arktisen jääpeitteen laajuuden välisen riippuvuuden vuoden 1979 ja 2016 välisenä aikana (pl. 1987-1988). Myös näiden välillä oli riippuvuus, joskin sen tilastollinen merkitsevyys oli aavistuksen vähäisempi kuin käytettäessä RSS-dataa (P=0,002).

Aivan lopuksi laskin, onko RSS-datan perusteella lasketun maapallon alailmakehän vuotuisen keskilämmön ja arkitsen jääpeitteen minimikoon (syyskuun tilasto) välillä tilastollinen riippuvuus (vuodet 1979-2016 ilman vuosia 1987-1988). Sellainen löytyi erittäin suurella tilastollisella merkitsevyydellä (P=0,001).

* * *

Tämä kirjoitus tulee siis jatkossa toimimaan jonkinlaisena referenssinä seuratessani maapallon ilmaston kehitystä. Siltä osin edelle kirjoittamastani on syytä nostaa esille kaksi kohtaa.

Ensimmäinen merkittävä seikka koskee ilmastotilastojen ja pohjoisen jääpeitteen laajuuden välistä suhdetta. Niiden välinen korrelaatio on erittäin suuri ja tilastollisesti merkitsevä, joten jääpeitedatan käyttäminen pelkästään omien havaintojeni perusteella kummallisuuksia (esimerkkitoinen ja kolmas) sisältävien ilmakehän lämpömittausten sijaan on hyvin perusteltua, koska arktisen jään pinta-alatietojen jälkikäteiselle muokkaukselle ei pitäisi olla mitään tarvetta. Toki otin varmuuden vuoksi talteen tämänhetkisen tilaston, jota tulen vertaamaan myöhemmin julkaistaviin tilastoihin.

Vielä mielenkiinoisempaa oli huomata, että arktisen jääpeitteen minimikoon (ja vähemmässä määrin myös jääpeitteen vuotuisen keskiarvon) kehitys viittaa vahvasti siihen, että globaalin ilmaston lämpenemien olisi sittenkin pysähtynyt noin kymmenen vuotta sitten. Kuluneen vuoden aikanahan on esiintynyt paljonkin väitteitä siitä, ettei näin olisi. Siksi tämän asian seuraaminen tulee lähivuosina olemaan erityisen mielenkiintoista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena

JK 20.11. kello 18.30. Laskin alla kommentoineen Samin ehdotuksesta edellä tekemäni tilastotestin myös UAH-datan perusteella. Mukana olivat vuodet 1979-2016 pois lukien 1987-1988. Tuloksen perusteella myös UAH-datan ja jääpeitteen pinta-alan välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä riippuvuus (P=0,007), mutta jonkin verran suuremmalla riskitasolla kuin nyky-RSS- tai HadCRUT4-datalla.

lauantai 18. marraskuuta 2017

Kertovatko liivijengin tuomiot siitä, ettei enää ole aikaa

Seitsemän vuotta sitten silloinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että Ruotsissa ja Tanskassa maahanmuuttajien rikollisuus on suuri ongelma. Lisäksi hän katsoi, että "vielä on mahdollisuuksia, mutta aikaa on vain muutama vuosi. Joka vuosi mennään huonompaan suuntaan. Viitteitä tästä on koko ajan, ja lähellämme rajojen ulkopuolella näkyy varoituksia."

Paateron kommentti muistui mieleeni lukiessani uutista, jonka mukaan Suomessa uuden liivijengin, Saturdah MC:n jäseniä tuomittiin käräjäoikeudessa pitkiin rangaistuksiin.  Heistä Santeri Esanpoika Seppänen sai 10,5 vuoden vankeusrangaistuksen kun Jebreel Abdel Rahman Ahmad El Shamaly selvisi kahdeksalla, Ahmed Abdel Rahman Ahmad El Shamaly reilulla viidellä, Deng Kuol neljällä ja Mika Henri Waltteri Kärkkäinen reilulla kahdella ja puolella vuodella.

Nimilistasta voidaan päätellä, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka on tuonut maahamme rikolliselle polulle alttiita tulijoita. Samoin se kertoo, etteivät uuden jengin jäsenet näyttäisi olevan rasisteja, koska kantaväestö ja uussuomalaiset näyttäisivät viihtyvän yhdessä.

Eksoottiset nimet eivät ole tässä tapauksessa yllätys. Saturdahista on nimittäin aiemmin kerrottu, että se pyrkii rekrytoimaan jäsenikseen erityisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Itse asiassa koko jengin perustivat Hollannin Moordrechtissä vuonna 1990 maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Mutta mukana on siis myös eurooppalaista kantaväestöä.

On hienoa, että maahamme rantautunut uusi rikollisjengi pääsi nopeasti tutustumaan suomalaiseen oikeusjärjestelmään - ja että tällä kertaa tuomiot olivat ainakin muutamien tuomittujen osalta tuntuvia. Jäin kuitenkin itsekseni aprikoimaan, että eihän nyt lukemaani uutista pidä tulkita siten, ettei meillä ole enää aikaa, vaan entisen poliisiylijohtajan mainitsemat muutamat vuodet ovat nyt ohi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sikailua toisten juhlissa
HS:n journalismi on vastuutonta ja lukijakuntaa halveksivaa
Anna Kontula ja Ruotsin uusi normaali

perjantai 17. marraskuuta 2017

Terroristi kuin terroristi

Eilinen uutinen kertoi kuinka Tampereella neljän kuorma-auton polttajaksi ovat ilmoittautuneet "ekoterroristit". Minusta oli hienoa, että henkilöt kutsuvat itseään oikealla nimellä.

Sillä samaan joukkoonhan he kuuluvat kuin Al-Qaidan tai ISIS-järjestön puuhamiehet. Eli muille ihmisille harmia ja vahinkoa omien uskomustensa pohjalta tuottaviin idiootteihin.

Tällä kertaa idiootit onnistuivat iskemään neljän kuorma-auto-yrittäjän ja heidän työntekijöidensä leipäpuuhun pyrkiessään häiritsemään Valion toimintaa. Eli pieleen meni jälleen kerran - tai kuten Irwin lauloi aikanaan irvaillessaan ihan toisenlaiselle ammattikunnalle: "tuntomerkit sopi, muuten väärä mies".

Tarkoitan tietenkin sitä, että autojen kyljessä oli Valion tekstit, mutta omistaja olikin joku aivan muu. Kuten terrorismiin sinänsä sopiikin - eiväthän Turun puukottajankaan uhrit olleet mitenkään syyllisiä islamilaisen maailman kehnoon tilaan. Sen muslimiterroristi olisi löytänyt helposti vilkaisemalla peiliin.

Mieleen tuli mainitun laulun lisäksi myös vuosien takainen Greenpeacen yllätysisku kloorivalkaisua vastaan Sunilan tehtaalla, jolla oltiin juuri kokeilemassa klooritonta valkaisumenetelmää. Tehtaanjohtajan kasvoilla loistanut vahingonilo jäi mieleeni hänen kertoessaan Greenpeacen aktivisteille ja TV-uutisille meneillään olleesta kokeilusta.

Sitä vain jäin miettimään, että olisiko lopultakin tullut aika suhtautua näihin ekoterroristeihin niin kuin terroristeihin pitäisi suhtautua. Enkä todellakaan tarkoita heidän palkitsemistaan etuoikeuksilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aikamme ääri-ilmiöt nousevat punavihreydestä
Vihatekojen sarja jatkuu Helsingissä
Oravatarina


torstai 16. marraskuuta 2017

Afrikkalaisen rasistin valta kaatui

Yksi valkoisiin kohdistuvan rasismin menestyksellisimmistä tekijöistä on syrjäytetty. Tarkoitan tietenkin Zimbabwen WHO:n hyvän tahdon lähettilääksi jokin aika sitten hetkeksi nimitettyä Robert Mugabea, jonka vallan alkuajoista Wikipedia kertoo seuraavaa.

"Mugaben johtama Zimbabwe on noussut uutisiin muun muassa valkoisiin kohdistuvista väkivallasta ja rotusorrosta. Maassa on tehty maauudistus, jossa valkoisten maanviljelijöiden maita on jaettu mustille. Valkoisten tilojen pakkolunastuksissa ja häädöissä on ollut mukana Zimbabwen armeija ja muita aseellisia joukkoja. Valkoisia ja heidän mustia työntekijöitään sekä heidän perheitään on pahoinpidelty, murhattu ja raiskattu. Valkoisilta anastettuja tiloja on luovutettu tahoille, joilla ei ole kokemusta maanviljelystä, muiden muassa Mugaben hallituksen suosikeille ja sotilashenkilöille. Alun perin Mugabe lupasi antaa valkoisilta riistetyt tilat mustille sisällissodan veteraaneille."

Tulos oli katastrofi ja siten Mugabe ei ollut pelkästään rasisti, vaan Venäjällä vallankumouksella valtaan nousseen V. I. Leniniin vertautuva kotimaansa maatalouden tuhoajana. Mugaben johtaman rasismin seurauksena Afrikan vilja-aittana tunnettu entinen Rhodesia muuttui varansa ruuan tuomiseen ja naapureidensa asioihin sotilaallisesti sotkeutuvaan Zimbabween, jonka talous romahti lopullisesti hyperinflaatioon.

Lyhyesti sanottuna on kaikin puolin upeaa, että Mugabe on syrjäytetty. Häntä ei tule yhtään enempää ikävä kuin edellä mainittua Leniniä tai muita samankaltaisia kansanmurhaajia.

Seuraavaksi täytyy toivoa, että Mugaben vallan raunioilla tapahtuu ihme, ja Hararessa nousee johtoon taho, jolla on halu ja kyky viedä Zimbabwe uuteen kukoistukseen. Jääkäämme siis seuraamaan eteläisen Afrikan tulevia käänteitä!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mistä YK:n arvoton näytelmä kertoo?
Monikulttuuri ja väestöräjähdys tuottivat maailman kurjimman elinpaikan
Onko väestöllä väliä?

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Pyrkikö HS lyömään uutta kiilaa PS:n kannattajakuntaan?

Helsingin Sanomat kirjoitti mielenkiintoisen ja informatiivisen jutun eri puolueiden budjettivaihtoehdoista. Ottamatta tässä kantaa noihin vaihtoehtoihiin haluaisin kommentoida jutussa ollutta kuvaa puolueiden esitysten vaihtoehdoista eri tuloluokkiin.

Kuvan mukaan vasemmiston (Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto) ehdotukset johtaisivat korkeimman desiilin nettotulojen laskuun, kun taas oikeiston (hallitus ja RKP) ehdotukset nostaisivat heidänkin käytössään olevia tuloja.

Näiden lisäksi tekstissä puhutaan vuolaasti Perussuomalaisten ehdotuksista, mutta niiden vaikutus on jätetty kuvasta pois. Ottaen huomioon HS:n yleisen PS-vastaisuuden en voinut juttua lukiessani olla ajattelematta, ettei kyseessä ollut vahinko.

Näin etenkin kun kuvan sanomaa tulkitessaan lehti kirjoitti, että "perussuomalaiset asemoituvat tulonjakopolitiikallaan vasemmistoon".

Olisi ollut mukava nähdä myös itse kuvasta, kuinka tarkasti mainittu lause vastasi lehden laskelmia, etenkin kun iso osa Perussuomalaisten kannattajista ei missään tapauksessa kannata vasemmistolaista jakopolitiikkaa. Siksi epäilen, että HS:n "unohdus" ei ollut vahinko, vaan tarkoituksellinen teko, jonka tavoitteena olisi hajottaa puolueen kannattajakunnan rivejä.

Todettakoon vielä lopuksi, että jutun mukaan PS:n ehdotukset:
"...lisäisivät pienituloisten ja pienentäisivät suurituloisten käteen jääviä tuloja."
"...perusturvaetuuksien indeksijäädytyksen poistoa sekä indeksileikkauksen perumista."
"...eivät koskisi tuloveroasteikkoihin, mutta rokottaisivat osinkoja, pörssiyhtiöiden verovapautta ja yritystukia."
"...palauttaisi varallisuusveron ja asettaisi suursäätiöt ja suuryhdistykset verolle."
"...pieni- ja keskituloisten työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta keventäisivät."
"...yhteisöveroa ...perussuomalaiset laskisivat... 19,5:een."
"...kiristämällä otetta verotusta pakoilevista yrityksistä."
"...kehitysavusta vähennetään 546 miljoonaa ja 250 miljoonaa siirretään kertaluonteiseksi pääomaksi uuteen kehitysapurahastoon."
"...lisää varoja poliisille, tullille, suojelupoliisille, rajavartiolaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle."

Listasta puuttuvat kohdat, joissa puoluetta ei ole mainittu erikseen, vaan puhutaan "useimmista puolueista" tai muusta epämääräisestä kuvauksesta, jollaiseen PS saattaa sisältyä. Eikä se ole muutenkaan täydellinen, minkä takia kiinnostuneiden kannattanee katsoa puolueen budjettiehdotukset suoraan puolueen oman lehden eli Suomen Uutisten kirjoituksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaikkien kotimaisten valemedioiden äiti
HS:n journalismi on vastuutonta ja lukijakuntaa halveksivaa
Kuka kiihotti kansanryhmää vastaan?

tiistai 14. marraskuuta 2017

Kuinka maapallo pelastuu?

Helsingin Sanomat kertoi peräti 15 000 tieteentekijän allekirjoittaneen julkilausuman, jonka mukaan "vaarannamme tulevaisuutemme, kun emme vähennä rankkaa mutta maantieteellisesti ja väestöllisesti epäsäännöllistä materiaalien kulutustamme ja kun emme sisäistä, että pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin".

Itse en ollut ennen aamun uutista edes kuullut tästä julkilausumasta, mutta ilmoitan tässä allekirjoittavani edelle kopioimani tekstin. Ainakin jos sillä tarkoitetaan, että ihmiskunnan nopea väestönkasvu ja siitä seuraava luonnonvarojen raju kulutus ovat ihmiskunnan ja kaiken maapallon elämän suurin uhka.

Valitettavasti tieteentekijöiden julkilausuma on aamun uutisen perusteella monilta osin varsin naiivi ellei suorastaan älyllisesti epärehellinen. Siellä nimittäin ehdotetaan väestönkasvun ratkaisukeinoiksi mm. kasvissyönnin ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä, taloudellisen epätasa-arvon pienentämistä, luonnonsuojelualueiden lisäämistä sekä villieläinten salakuljetuksen ja salametsästyksen lopettamista.

Minä en ymmärrä millä tavalla kasvissyönnin lisääminen vähentäisi väestönkasvua. Enkä totta puhuen ymmärrä myöskään miten luonnonsuojelualueiden lisääminen tekisi sen - saati villieläinten salakuljetuksen tai salametsästyksen lopettaminen, vaikka eläimistä ja ympäristöstä huolehtiminen muuten ovatkin hyviä ja kannatettavia asioita. 

Taloudellisen tasa-arvonkin vähentämisenkin osalta olen skeptinen, vaikka jo kansakoulussa minulle väitettiin, että kun kehitysmaiden elinolosuhteet paranevat ja lapsikuolleisuus vähenee, ei perheiden tarvitse enää tehdä valtavia lapsilaumoja turvatakseen oman vanhuutensa. Pikemminkin näkisin, että syy-seuraussuhde on päinvastainen, eli väestönkasvun pysäyttäminen mahdollistaisi köyhien maiden talouskehityksen ja sitä kautta vähentäisi rikkaiden ja köyhien maiden välistä epätasa-arvoa.

Niin tai näin. Tärkeintä tässä julkilausumassa on se, että huomio kiinnitetään itse pääasiaan, eli väestönkasvuun. Sen saavuttamiseksi mainitaan aamun lehden jutussa edellä luettelemieni lisäksi yhtenä - ja mahdollisesti jossain määrin hyödyllisenä - keinona myös ehkäisyn saatavuuden parantaminen. 

Itse kiinnittäisin kuitenkin arvoisan lukijani huomion ennen kaikkea tyttöjen ja miksei poikienkin koulutukseen ja sitä kautta kehitystä ja väestönkasvun hidastamista ehkäisevien uskomusten voiman heikentämiseen niissä maissa, joissa väestö vielä kasvaa hallitsemattomasti. Suomi tai muu Eurooppa eivät kuulu näihin maihin, ellei mukaan lasketa muualta maailmasta tänne tunkevaa väestön ylijäämää, joka on aiheuttanut esimerkiksi koko Euroopan liberaaleinta maahanmuuttopolitiikkaa harrastaneen Ruotsin nopean väestönkasvun viimeisten vuosikymmenien aikana. 

Siksi suosittelen yhdeksi keinoksi maapallon pelastamiseksi myös Euroopan nykyinen liberaalin maahanmuuttopolitiikan lopettamista, jotta ongelman ratkaiseminen ei siirry kansainvaellusten takia tuonnemmaksi - tai jää kokonaan hoitamatta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

maanantai 13. marraskuuta 2017

Kehitysmaasta tulleen lapsen etu

Helsingin Sanomat kertoi siitä kuinka Korkein hallinto-oikeus oli ratkaisuissaan päättänyt kumota maahanmuuttoviraston päätöksiä. Sen mukaan 13-vuotiaan irakilaispojan ja 17-vuotiaan marokkolaisen pikkurikollisen edun mukaista on saada jäädä Suomeen.

13-vuotiaan tapauksessa oleellista oli tuomareiden mukaan se, ettei häntä voitu luovuttaa suoraan vanhemmilleen vaan ainoastaan sedälle. 17-vuotias puolestaan olisi KHO:n mukaan ikänsä puolesta haavoittuvassa asemassa kotimaassaan.

Jäin tässä miettimään KHO:n perustetta eli lapsen etua. Minun nähdäkseni on nimittäin selvää, että käytännössä aivan jokaisen kehitysmaasta tulleen lapsen subjektiivinen etu on saada jäädä suomalaisen veronmaksajan elätettäväksi loppuiäkseen silloin, kun vaihtoehtona on hänen paluunsa alhaisen elintason kotimaahan.

Sen sijaan kehitysmaalaisten lasten jääminen maahamme ei ole sen enempää suomalaisten enemmistön tahto kuin taloudellinen tai mikään muukaan etu. Jäänkin suurella mielenkiinnolla odottamaan sellaista KHO:n ratkaisua, jossa tuomiota perustellaan kehitysmaalaisen edun lisäksi myös suomalaisten omalla tahdolla ja edulla. Vai eikö niillä ole maamme oikeuslaitoksen mielestä mitään väliä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
Jälkeenjääneet maahanmuuttajalapset

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Miksi neandertalilaiset hävisivät?

Aikanaan Eurooppaa asuttivat neandertalilaiset kun taas Afrikassa elelivät niin sanotut nykyihmiset, joista käytän tässä nimitystä afrikkalaiset esi-isämme. Näiden kaikkien evoluutiosta ja jopa käyttäytymisestä on viime aikoina saatu paljon uutta tietoa, joten jälleen on tullut aika päivittää ihmisen evoluutiokäsitys myös tässä blogissa.

Aloitan Kroatialaisesta Vindijan luolasta, jossa noin 50 000 vuotta sitten kuoli neandertalilaisnainen. Hänen genominsa on nyt sekvensoitu ja tulosten mukaan hänen isältään ja äidiltään perimät vastinkronosomit (ja -geenit) olivat olleet selvästi samankaltaisempia kuin useimmilla nykyisillä ihmisillä. 

Samankaltaisia havaintoja on tehty myös kaikista muista neandertalilaisista, joista on käytettävissä sekvenssitietoa. Siten näyttää ilmeiseltä, että sekä neandertalilaiset, että myös denisovalaiset, elivät pienissä ja eristyneissä ryhmissä, joissa kaikki olivat keskenään sukulaisia. Vindijan naisen genomi ei kuitenkaan ollut yhtä muuntelematon kuin aiemmin sekvensoidun Altailla eläneen neandertalilaisen, jonka vanhemmat näyttäisivät olleen yhtä läheisiä kuin puolisisarukset.

Verrattaessa Vindijan naisen genomia muihin neandertalilaisiin, nähdään hänen olevan lähimpänä niitä neandertalilaisia, jotka risteytyivät meidän afrikkalaisten esi-isiemme kanssa. Denisovalaisiin johtanut linja näyttäisi puolestaan eronneen Vindijan naiseen johtaneesta linjasta noin 400 000 vuotta hänen aikaansa ennen ja Afrikasta tulleet nykyihmiset noin 600 000 vuotta sitten. 

Uutta sekvenssitietoa hyödyntäen laskettiin myös, että Oseanian ulkopuolisista ihmisistä neandertalilaista alkuperää olevaa DNA:ta on nykyisillä itäaasialaisilla 2,3-2.6% ja eurooppalaisilla 1,8-2,4%. Samalla vahvistui aiempi käsitys siitä, että näihin geeneihin sisältyy paljon erilaisia sairausriskejä. 

Aivan toisaalla, 34 000 vuotta sitten, haudattiin Sunghirissa, Länsi-Venäjällä, yhdelle paikalle useita ihmisiä. Heistä neljältä on nyt selvitetty nukleotidijärjestykset.

Tulosten mukaan yhdessäkään neljästä tutkitusta vainajasta ei ollut merkkejä sisäsiittoisuudesta. Sen sijaan ainakin yhdessä tutkitussa vainajassa oli nykyihmiseen verrattuna ylimääräistä neanderalilaisen DNA:ta, mikä viittaa joko useisiin Afrikasta tulleiden nykyihmisten ja neandertalilaisten välisiin romansseihin tai vaihtoehtoisesti siihen, että ajan myötä luonnonvalinta on vähentänyt meihin johtaneessa evolutiivisessa linjassa esiintyvän neandertalilaisperäisen perimän määrää.

Sunghirlaisten genomit paljastivat myös, että toisin kuin neandertalilaiset, he eivät pariutuneet lähisukulaistensa kanssa vaikka elivätkin pienissä ryhmissä, vaan ryhmät olivat liikkuvia ja niiden välillä tapahtui parinvaihtoa. Mikäli tämä elämäntapa oli yleinen kaikkien meidän esi-isiemme parissa ja vahva sukusiitos neandertalilaisilla, se saattaa selittää sen, miksi Afrikasta myöhemmin saapuneet esi-isämme menestyivät neandertalilaisia (ja denisovalaisia) sukulaisiaan paremmin ja lopulta syrjäyttivät nämä.

Lopuksi pari sanaa afrikkalaisista. Tarkemmin sanottuna kolmesta parituhatta vuotta sitten eläneestä eteläafrikkalaisesta khoisanista (eli hottentotista tai bushmanista) ja neljästä muutamia satoja vuosia sitten samoilla seuduilla eläneestä bantu-maanviljelijästä. 

Heidän genomiensa sekvensoiminen ja vertailu toisiinsa ja aiemmin sekvensoituihin ihmisiin osoitti, että khoisanit erkanivat omaksi linjakseen aiemmin kuin mikään muu nykyisin elävä ihmisryhmä: peräti noin 300 000 vuotta sitten. Se on vain noin puolet siitä ajasta, kun neandertalilaisiin/denisovalaisiin johtanut linja erosi muista ihmisistä.

Vanha käsitys khoisanien linjan eroamisesta muista ihmisistä oli noin 100-160 000 vuotta sitten. Sen ero nyt saatuihin tuloksiin liittyy siihen, että nykyiset khoisanit kantavat genomissaan runsaasti (9-30%) viimeisen 2000 vuoden aikana bantuista siirtyneitä geenejä, joiden seurauksena heihin johtava evolutiivinen linja näyttää todellista nuoremmalta.

Niinpä khoisanit ovatkin nykyisistä ihmisistä kaikista monimuotoisimpia. Heille on pitkän evoluution aikana kehittynyt runsaasti aivan omia geenimuotojaan ja lisäksi viimeaikaisen risteytymisen seurauksena muuntelua ovat lisänneet bantugeenit. 

Kaiken kaikkiaan edelle kuvaamani uudet tutkimukset ovat antaneet meille entistä paremman kuvan ihmisen evoluutiosta. Eikä pelkästään evoluutiosta, vaan jopa muinaisten ihmisten elämäntavoista ja sosiaalisista suhteista.

Tämä kaikki on tietenkin jo sellaisenaan kiehtovaa. Mutta lisäksi se tarjoaa meille myös näkymiä erilaisiin nykyihmisten kulttuureihin. 

Esimerkiksi sukurutsaisten neandertalilaisten katoaminen toimii varoitusmerkkinä kulttuureille, joissa suositaan sukulaisavioliittoja. Toisaalta khoisanien monimuotoinen genetiikka osoittaa, ettei pelkällä monimuotoisuudella nousta esikuvaksi muille - siihen tarvitaan myös kulttuuriympäristö, joka kohtuullisen yksilökeskeisenä tukee luovuutta ja siten myös tieteellis-teknistä kehitystä. 

Tässä suhteessa meidän suomalaisten elämäntapa näyttäisi kohtuullisen hyvältä. Onhan meidänkin geeneillämme pitkä evoluutiohistoria, väestössämme esiintyy poikkeuksellista erilaisuutta ja kulttuuri on koulutusta, osaamista sekä tasa-arvoa arvostava.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

lauantai 11. marraskuuta 2017

Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?

Viime vuosina on puhuttu paljon arktisen jään sulamisesta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Yle kertoi lähes reilu vuosi sitten lähes ennätyspienestä napajäästä viitaten National Ice and Snow Data Centerin mittaustuloksiin.

Tänä aamuna päätin sitten katsoa samasta lähteestä, miten sulaminen on edennyt. Koska tuorein käytössä oleva tilasto koskee viime lokakuun tilannetta, päätin esittää tässä kuvan, jossa jäätilanne on esitetty nimenomaisesti lokakuisten jäätilanteiden pohjalta.


Kuvassa on esitetty napajään pinta-ala miljoonina neliökilometreinä kunkin vuoden lokakuussa. Ja kuten nähdään, kasvoi napajää tilaston alkamisen jälkeen noin 15 vuoden ajan, minkä jälkeen se supistui lähes yhtä pitkän ajan kunnes näyttäisi vakiintuneen viimeiseksi kymmeneksi vuodeksi.

Sen enempää tässä vaiheessa kommentoimatta totean, että ryhdyn seuraamaan tätä ilmastonmuutoksesta kertovaa tilastoa, koska se ei vaadi tilastonpitäjältä samanlaista monimutkaista tulkintaa kuin ilmaston lämpötilatietojen seuranta, eikä tilastoja liene siis tarpeen muutella jälkikäteen tulkintatapojen muuttuessa.

Juuri tällä hetkellä (siis yllä olevan kuvan perusteella) näyttää siltä, että jo tulkintavirheeksi väitetty ilmaston lämpenemisen pysähtyminen näkyy edelleen pohjoisen jääpeitteen koossa. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan, milloin lämpenemisen jatkuminen näkyy myös herkän napa-alueen jääpeitteen koossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena
Ilmastotilastoon ilmaantui piikki

perjantai 10. marraskuuta 2017

Entä jos koko vasemmisto yhtyisi?

Tänään julkaistu Jukka Vettenrannan mielipidekirjoitus oli mielenkiintoista luettavaa. Hän nimittäin luonnehti nykyisiä vasemmistopuolueita vähemmän mairittelevasti.

Vai mitä arvoisa lukijani tuumaa tästä: "demareiden kannattajapohja kutistuu ja ikääntyy, visio ja ­tarina ovat hukassa. Vihreiltä puuttuu kyky ottaa ratkaiseva askel pääministeripuolueeksi, ja vasemmistoliitto on lähinnä ­kuriositeetti."

Vettenrannan ratkaisu kuvaamaansa tilaan olisi kaikkien kolmen yhdistyminen vasemmistovihreiksi. Tai ei aivan kaikkien, vaan "demareiden änkyräsiipi" joutaisi muuttamaan Perussuomalaisiin, eikä se haittaisi ketään.

Ehdotus on mielenkiintoinen ja epäilemättä lisäisi poliittisen vasemmiston vaikutusvaltaa suomalaisessa politiikassa. Vasemmistoon vuoden 2015 vaaleissa saaman 32,2% tai Ylen viimeisimmän gallupin mittaamalla 41,4% kannatuksella uusi vasemmistovihreä puolue saisi isoja vaaliliittoja suosivan eduskuntavaalijärjestelmämme takia valtavan eduskuntaryhmän - ehkä jopa enemmistön parlamenttiimme.

Tämä olisi uhka, joka muun poliittisen kenttämme olisi pakko huomioida. Nähtäisiinkö silloin myös oikealla laidalla puolueiden yhdistymisiä. Kokoomus ja Keskusta yhdessä kristillisten kanssa saattaisivat mennä yhteen. Ja siihen joukkoon pyrkisivät epäilemättä myös poliittista uraansa pelastamaan pyrkivät siniset.

Ruotsalaisten perinteinen asema hallituksen apupuolueena ja yhden asian liikkeenä saattaisi myös päättyä jommankumman valtapuolueen saadessa yksinäänkin hallitukseen tarvittavan enemmistön. Siten myös kielipuolueemme kannattaisi ehkä liittyä uuteen suuroikeistopuolueeseen - vaarana tosin olisi puolueen vasemmistolaidan karkaaminen vasemmistovihreisiin.

Näin Suomi siirtyisi kohti poliittista kaksipuoluejärjestelmää, jonka ulkopuolelle jäisivät varmuudella ainoastaan Perussuomalaiset. Heitä tuskin haluttaisi lähteä mukaan, eikä vastaanottajakaan taitaisi kaivata halla-aholaisia.

Pidemmällä aikavälillä fuusioiden seurauksena jo nyt etenkin maahanmuuttoasioissa aivan omaa linjaansa ajavan Perussuomalaisten kannatus lähtisi mitä todennäköisimmin kasvuun samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa Ruotsidemokraattien. Silloin maan hallitseminen saattaisi jopa vaikeutua nykyisestä poliittisen keskilinjan ylittämisen vaikeutuessa.

Sellaisessa tilanteessa maamme politiikan kannalta ratkaisevaa olisi luultavasti se, suostuisiko uusi suuri oikeistopuolue yhteistyöhön halla-aholaisten kanssa. Mikäli se ryhtyisi siihen, vähenisi vasemmistovihreiden pitkään jatkunut kannatustaan merkittävämpi asema suomalaisessa politiikassa. Avoimeksi jäisi tosin vielä se, muuttaisiko tämä myös suomalaisen yhteiskunnan - erityisesti median - ilmapiiriä. ja jos muuttaisi, niin mihin suuntaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmistonaiset upottavalla suolla
Onko Antti Rinne tyhmä vai peluri?
Vihervasemmisto hyväksyy väkivaltaisiksi tiedettyihin mielenosoituksiin osallistumisen

torstai 9. marraskuuta 2017

Seksuaalirikosten yllättäviä käänteitä

Yleisradio julkaisi eilen erittäin yllättäviä THL:n kyselytuloksia. Niiden mukaan lukioissa henkilökunnan häirintää on kokenut yli kaksi kertaa enemmän poikia kuin tyttöjä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja peruskouluissa seksuaalisesti häirittyjä poikia oli peräti nelinkertainen määrä.

Oleellista kyselyn tuloksissa on se, että siinä puhuttiin koulujen henkilökunnan tekemästä ahdistelusta. Ei nuorten yleisesti kohtaamasta häirinnästä, jota tytöt joutuvat kokemaan paljon poikia enemmän.

Seuraavaksi olisi mielenkiintoista kuulla ketkä koulun henkilökuntaan kuuluvat poikia häiritsevät. Onko kyse naisopettajista vai homomiehistä? Entä ovatko kiusaajat opettajia vai muuta henkilökuntaa? Ja ennen kaikkea: miksi näin suuri ero on pysynyt täysin huomaamattomana eiliseen saakka.

Vai onko tutkimuksessa sittenkin kyse vain poikien pilailuvastauksista? Lopultahan seksuaalisesti häirittyjä oli tutkimuksessa "vain" satoja, mikä on valtava luku mikäli henkilökunnan tekemä ahdistelu on todellista, mutta häviävän pieni suhteessa kaikkien koulua käyvien määrään - ja siten mahdollista saavuttaa pilailuvastausten perusteella.

Tässä vaiheessa on tietenkin selvitettävä onko esitetty luku todellinen ja mikäli näin on, saatava asiaan korjaus. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, ettei myöskään tyttöjen kokemaa seksuaalissävytteistä ahdistelua esiinny jatkossa kouluissamme.

Samalla on muistettava, etteivät seksuaaliset ahdistelut rajoitu pelkästään koulujen piiriin. Niiden määrähän on kasvanut maassamme räjähdysmäisesti: vuonna 2004 poliisin tietoon tuli yhteensä 1765 seksuaalirikosta kun vuonna 2016 niitä oli jo yli 3300.

Vaikka osa kasvusta selittyneekin ilmoitusinnokkuuden kasvamisella, taustalla on epäilemättä myös määrän lisääntyminen. Onhan hyvin tiedossa, että tiettyihin suuriin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvat miehet ovat erityisen riskialttiita raiskaamaan.

Viime vuonna nopeasti maassamme lisääntyneiden ulkomaalaisten osuus kaikista seksuaalirikoksista oli noin viidennes. Mikäli ulkomaalaisten osuus lasketaan sellaisista rikoksista joissa epäilty on tiedossa, oli heidän osuutensa peräti 29 prosenttia - eli selvästi yli neljännes. Lisäksi on syytä olettaa, että monet jo kansalaisuuden saaneet ulkomaalaistaustaiset ovat syyllistyneet seksuaalirikoksiin siinä kuin vanhaa kansalaisuutta kantavat heimolaisensakin.

Siten maahanmuuttajien vaikutus seksuaalirikoksiin on merkittävä ja todennäköisesti merkittävä syy koko kansakunnan seksuaalirikollisuuden kasvuun. Siksi sen pitäisi olla ensisijainen viranomaistoiminnan ja julkisen keskustelun kohde.

Siitä huolimatta #metoo kampanjan yhteydessä on puhuttu lähinnä esimiesten ja työtovereiden tekemästä seksuaalissävytteisestä tyttöjen ja naisten ahdistelusta. Nyt esille tullut kyselytutkimus nosti esiin myös muut seksuaalisen häirinnän harrastajat. Siksi koko tämä aihepiiri olisi hyvä harjata läpi, ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin kaikkien maassamme elävien ihmisten seksuaaliturvallisuuden takaamiseksi.

Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei normaalin ihmisten välisen seksuaalisen kiinnostuksen päälle lankea synnin varjoa. Emmehän varmaankaan halua palata ajassa takaisin sadan vuoden taakse kokemaan synnintuntoja jokaisesta partnerimme kanssa yhteistuumin ja vapaaehtoisesti toteutetusta seksuaalisesta teosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen Yle
Naiset maahanmuuttopolitiikkamme uhreina, joista kukaan ei tunnu välittävän
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Poikkeuksellinen ylivoima ei synny ilman poikkeuksellisia keinoja

Kenialaisen olympiavoittajan  Jemima Sumgongin tuore dopingkäry erytropoietiinista vahvisti, ettei poikkeuksellinen ylivoima synny ilman poikkeuksellisia keinoja. Muutama vuosi sittenhän kärysi myös hänen harjoittelukaverinsa ja niin ikään suuria voittoja saavuttanut Rita Jeptoo.

Saman johtopäätöksen voi tehdä norjalaisista maastohiihtäjistä. Ensin kärysi lajin maailmacupeja viime vuosina hallinnut Martin Sundby ja myöhemmin toinen naisten hiihdon viime vuosien valtiattarista eli Terese Johaug anabolisesta steroidista.

Ylivoimaisista urheilumaista myös pikajuoksua hallinneet jamaikalaiset ovat näkyneet kärytilastoissa, vaikka aivan kirkkaimmat tähdet, nyt jo lopettanut Usain Bolt ja Shelly-Ann Fraser-Pryce ovatkin säilyneet suurten skandaalien ulkopuolella. Tosin jälkimmäinen antoi positiivisen doping-näytteen vuonna 2010, mutta selvisi selittelemällä.

Juuri tällä hetkellä mielenkiintoisin kysymys - ainakin pohjoismaisittain - on se, kuinka vahvasti norjalaiset hallitsevat maastohiihtolatuja ensi talven olympialaisissa. Toteutuuko maan hulppea menestystavoite vai käykö sittenkin niin, että vuonomaan hiihtäjät jäävät totuttua vähemmille mitaleille.

Avoimeksi kysymykseksi tässä kaikessa jää, onko norjalaisten ja etenkin jamaikalaisten käytössä sellaisia suoritustasoa nostavia aineita, jotka on suunniteltu erityisesti heille. Silloinhan ei dopingkäryjä ole odotettavissa kuin korkeintaan doping-passin kautta. Eikä norjalaisten latuvaltiuskaan horju ensi talvena.

Ainakin norjalaisten ylimielinen ja väheksyvä suhtautuminen dopingin käyttöön etenkin Johaug-tapauksen yhteydessä viittaa, että vilppikeinot saattaisivat olla vuonomaassa ns. maan tapa. Sellaisessa ilmapiirissä myös design-aineiden käyttöönotto on todennäköisempää kuin ilmapiirissä, jossa vilppikeinot on yksiselitteisesti tuomittu ja käyttäjät saatettu häpeään. Joskus jopa äärimmäisin seurauksin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkimuseettinen ongelma
Hyväksyykö norjalainen ministeri huijaamisen?
Itsepetos keskuudessamme

tiistai 7. marraskuuta 2017

Onko syyllinen veroja pakoileva vai järjestelmän rakentaja?

Tietovuoto on paljastanut suuren määrän veroparatiisien kautta tapahtunutta liiketoimintaa. Suurin osa siitä on ollut aivan laillista, mutta paljastuksiin liittyy myös laittomuuksia.

Läntisessä naapurissa kohutaan erityisesti yhdestä lakien mukaan toimineen henkilön tapauksesta. Kyse on Ruotsin elinkeinoelämän hallituksen puheenjohtaja Leif Östlingistä, joka on vaimonsa kanssa perustanut jo vuonna 2005 Maltalle konsulttiyhtiön.

Paheksuntaa on lisännyt erityisesti Östlingin asenne, koska hän on haastattelussa todennut maksaneensa "veroja tuhannen veronmaksajan edestä". Ja lisäksi ihmetellyt, että "mitä hittoa saan rahojeni vastineeksi?"

Kohu on luonnollisesti ymmärrettävä. Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa oleva vauras henkilö, johon epäilemättä kohdistuu kateutta joten lehdistö on saanut asiasta maukkaan journalismin aiheen. Ja onhan totta sekin, ettei verottaja yleensä ottaen katso veroastetta vaan verottaa ihmisiä kattaakseen päätetyt julkiset menot - sellaisessa tilanteessa yhden onnistunut verosuunnittelu lisää muiden verotaakkaa.

Se mitä tällaisissa jutuissa yleensä - ja tälläkin kertaa - unohdetaan liittyy poliittisiin toimijoihin. Laillisesti verosuunnittelua harrastavat henkilöt toimivat kuten toimivat siksi, että poliitikot ja virkamiehet ovat rakentaneet kelvottoman järjestelmän.

Siksi terävimmän kritiikin pitäisi osua laillista verosuunnittelua harrastavien sijasta poliittisiin toimijoihin. Edes Euroopan Unioni ei ole tässä asiassa puhdas, vaan siihen kuuluu paljonkin eri tavoin toimivia veroparatiiseja. Siis sellaisia kuin Jersey-saaret, Irlanti, Hollanti, Luxemburg tai Malta. 

Samat poliitikot voisivat ryhtyä myös toimenpiteisiin muualla sijaitsevien veroparatiisipalveluita tarjoavien maiden, kuten nyt keskiössä olevan

Olisiko EU-maiden kansalaisilla siis oikeus poliitikkoihin, jotka toimisivat - eivätkä vain puhuisi - näiden ja myös muualla maailmassa toimivien paratiisien laillisen aseman lopettamiseksi. Etenkin kun samaiset poliitikot puhuvat päivästä toiseen kansalaisten verotaakkaa koventavista toimista kuten fossiilisista energialähteistä luopumisesta tai humanitaarisen maahanmuuton ylläpitämisestä.

Vaihtoehtoisesti - tai vaikka yhtäaikaisesti - EU-maiden poliitikot voisivat ryhtyä toimiin veroparatiisien houkuttelevuuden vähentämiseksi. Siis saattaa voimaan lakeja ja käytäntöjä, jotka vähentäisivät kaikkiin kohdistuvaa verotaakkaa. Ja joilla olisi veronmaksajien enemmistön hyväksyntä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Verotuksen oikeutus ja pimittäminen
Panama-vuodosta seuraavia ajatuksia
Osoittaako McDonalds suomalaisten ymmärtävän?

maanantai 6. marraskuuta 2017

Pitäisikö väkivaltainen vasemmisto kieltää?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) joutui toissayönä uhkaavan häirinnän kohteeksi Turussa. Kulkiessaan kadulla hänen ympärilleen ilmaantui naamioitunut joukkio, joka nimitteli puheenjohtajaa "vitun fasistiksi" ja myönsi kysyttäessä haastaneensa riitaa. Naamioituneita harmitti erityisesti maahanmuuttokriittisenä tunnetun puheenjohtajan negatiivinen suhtautuminen islamiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja pelastautui uhkaavasta tilanteesta livahtamalla hotelliinsa, jonka aulaan yksi naamioituneita seurasi häntä. Siellä Halla-ahon uhkaavaksi tuntema tilanne kuitenkin raukesi.

Tapaukseen ei liittynyt fyysistä väkivaltaa tai ryöstöä. Se osoitti kuitenkin sen, että laitavasemmiston kulkijat ovat valmiita kaduilla tapahtuvaan itsensä kanssa eri tavalla ajattelevien pelotteluun. Mikäli sellainen jatkuu, on vaarana tilanteen eskaloituminen vakavaksi poliittiseksi väkivallaksi.

Sellaisen tilanteen välttämiseksi ehdotan harkittavaksi väkivaltahakuisten äärivasemmistolaisten järjestöjen - rekisteröityneiden ja rekisteröitymättömien - kieltämistä sekä sellaisiin kuulumisen kriminalisointia. Tätä ehdotusta tukevat näiden ryhmien väkivaltaiset hyökkäykset yksittäisten ihmisten ja eri mieltä olevien mielenosoittajien kimppuun, heidän ajoittain tuhoisiksi osoittautuneet omat tapahtumansa, heidän saamansa tuki politiikan vihervasemmalta laidalta sekä analogisena tapauksena harkinnassa oleva Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan kieltäminen.

Lisäksi oletan, että suomalainen poliittinen äärivasemmisto puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla irtisanoutuu Turun tapahtumista ja yleisesti toissayönä nähdyn kaltaisesta poliittisesta henkisestä väkivallasta sekä tuomitsee naamioryhmän selvin sanoin. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta usein puhuvalle poliittiselle liikkeelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aikamme ääri-ilmiöt nousevat punavihreydestä
Vihervasemmisto hyväksyy väkivaltaisiksi tiedettyihin mielenosoituksiin osallistumisen
Poliittinen väkivalta



sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Vihreä poliitikko käytti oikeuttaan vihapuheeseen

Jussi Halla-aho (ps) sai aikanaan tuomion muokattuaan Kaleva-lehden luonnehdinnan suomalaisista vastaamaan stereotyyppistä luonnehdintaa eräästä maahanmuuttajaryhmästä. Alkuperäinen väite oli ollut seuraava: "päissään surmaaminen on (suomalaisten) kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen  erityispiirre". Lehti perusteli väitettä tilastotiedolla, kuten myös Halla-aho omaansa (jälkimmäisen kirjoitus löytyy täältä).

Halla-ahon ilmeisenä tarkoituksena ei ollut pohtia kansanryhmien geneettisiä erityispiirteitä vaan testata ovatko kaikki ihmiset Suomessa oikeuden edessä samanarvoisia. Korkein oikeus arvioi Halla-ahon kirjoituksen kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan ja tuli samalla osoittaneeksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten olevan oikeuden edessä erityisasemassa kantasuomalaisiin nähden Ja vahvistaneeksi, ettei laki tai ainakaan oikeuskäytäntö ole kaikille sama.

Eilen maassamme syntyi pienimuotoinen kohu siitä, kun helsinkiläinen ilmeisesti puoliksi maahanmuuttajataustainen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra (vihr) tuli kirjoittaneeksi Facebookissa, että "ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua". Hän siis toisti Kalevan stereotyyppisen näkemyksen suomalaisista - erityisesti maaseudulla asuvista - miehistä vaimonhakkaajina ja lisäsi päälle väitteen, jonka mukaan maalla asuvat suomalaiset harrastaisivat sukurutsaa eli lähisukulaisten välistä sukupuolista kanssakäymistä.

En kuitenkaan usko, että valtionsyyttäjä tarttuu Diarran kirjoitukseen kiihotuksena kansanryhmää vastaan, vaan epäilen hänen haluavan edelleen alleviivata, että Suomessa ihmiset ovat oikeuden edessä eri asemassa etnisen taustansa perusteella. Näin etenkin nyt, kun Diarra perusteli kirjoitustaan sillä, että hän harrasti mustaa huumoria kantasuomalaisista sukulaisistaan. He ovat nimittäin Pellosta, joka sijaitsee Lapissa samoin kuin Sallan kunta, jonka mukaan on nimetty SLC17A5-geenissä olevasta geenivirheestä johtuva Sallan tauti.

Diarran tapauksessa on toinenkin huomionarvoinen piirre. Suomalaisia maalaismiehiä vastaan kiihottavien sanojensa jälkeen Diarra on nimittäin oman kertomansa mukaan saanut "lukuisia vihapuheluita, joiden tarkoituksena on ollut loukata ja pelotella".

Jos ja kun Diarran väite vihapuheluista pitää paikkansa, osoittavat ne joidenkin suomalaisten täydellistä typeryyttä. Esimerkiksi Mauno Koivisto totesi aikanaan, ettei "pidä provosoitua kun provosoidaan".

Tämä ohje olisi hyvä muistaa myös silloin, kun joku ottaa ja käyttää suomalaisen oikeuskäytännön mukaan määritettyjä oikeuksia julkaista tiettyjä kansanryhmiä (tässä suomalaiset maalaismiehet ja ja insestin osalta kaikki maalaiset) loukkaavia väitteitä. Siten Diarran saamat vihapuhelut osoittavat ainoastaan soittelijoiden oman typeryyden, jonka korjaamiseksi esimerkiksi anteeksipyyntö olisi paikallaan.

Näin erityisesti siksi, että Diarran kirjoituksella on valtiovallan nimenomainen suoja. Sen vahvistaa myös taannoinen Ylen julkaisema testi, joka määritteli lain mukaiseksi väitteen "somalitaustainen Mohamed kirjoittaa blogiinsa: ´väkivalta ja vaimon hakkaaminen ovat suomalaisilla geeneissä´".

Tälle väitteelle Ylen testissä annetaan seuraava perustelu: "laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tarkoitettu vähemmistöjen suojaksi. Suomesta ei löydy oikeustapausta, jossa olisi käsitelty kiihottamista enemmistöryhmää vastaan. Sillä, kenestä sanotaan, on siis ratkaiseva merkitys, ei sillä, kuka sanoo."

Lopuksi vielä rautalangasta väännettynä. Diarran tapaus ei ansainnut tulla tämän kirjoituksen aiheeksi siksi, että kyseessä olisi merkittävä poliitikko. Itse asiassa en muista koskaan aiemmin edes kuulleeni hänestä. Se ansaitsi pääsynsä tähän blogiin siksi, että tapaus alleviivasi Halla-ahon esille nostamaa, korkeimman oikeuden vahvistamaa ja Ylen edelleen kaikelle kansalle välittämää tosiasiaa kansanryhmien eriarvoisesta asemasta yhteiskunnassamme.

Mikäli arvoisat lukijani haluavat muutosta ihmisryhmien väliseen lähtökohtaiseen epätasa-arvoon maassamme, käyttävät he vaaleissa äänioikeuttaan siten, että eduskuntaan valitaan sellaiset lainsäätäjät, joille kaikkien ihmisten tasa-arvo oikeuden edessä on tärkeää ja jotka ryhtyvät valtaan päästyään lainsäädännöllisiin toimiin nykytilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan etnisesti määriteltyjä oikeuksia käyttäviin henkilöihin kohdistuvat vihapuheet tai -soittelut eivät edistä tämän asian korjaamista, vaan pikemminkin vaikeuttavat sitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihapuhetta Helsingin rautatieasemalla
Julkaisiko HS laadukasta journalismia vai vihapuhetta?
Veronica Honkasalo ei vain ymmärrä

lauantai 4. marraskuuta 2017

Sauli Niinistön suosio ja kävelevä katastrofi

Juuri nyt näyttäisi siltä, että Sauli Niinistö valittaisiin presidentiksi vaalin ensimmäisellä kierroksella. Tätä asiaa pohti viimeksi HS:n toimittaja työnantajansa teettämän tutkimuksen raportoinnin yhteydessä.

Toimittajan mukaan "Niinistön onnistumisen voi tiivistää niin, että hän on enimmäkseen pysynyt poissa sisäpolitiikasta mutta vastannut kansalaisten odotuksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistön kaudella turvallisuuspoliittinen tilanne maailmassa ja myös Suomen lähialueilla on kiristynyt huomattavasti... Muuttuneessa tilanteessa Niinistö on ottanut sen roolin, jota suomalaiset presidentiltä toivovat."

Toimittajan johtopäätökset pitävät epäilemättä paikkansa, mutta tahtoisin tuoda vielä yhden ihan erilaisen tekijän Niinistön suosion takana. Ja se on hänen edeltäjänsä Tarja Halonen.

Vasemmistodemari Halonenhan valittiin presidentiksi kahden X-kromosominsa eikä poliittisten linjaustensa tai kykyjensä takia. Sen seurauksena hänen kahdesta kaudestaan tuli Suomelle melkoinen katastrofi - parhaiten muistettaneen henkilömiinojen kieltäminen, vaikka meillä on yli tuhannen kilometrin raja arvaamattoman suurvallan kanssa eikä mikään käyttökieltoon liittyvä tosiasia puoltanut maamme liittymistä sopimukseen sekä Sinikka Salon nimittäminen Suomen pankin johtokuntaan asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta.

Toisin sanoen Halonen teki toimillaan tiettäväksi maailmanparantamisen ja naisnäkökulman ensisijaisuuden jopa ohi Suomen kansallisen turvallisuuden. Samaan suuntaan osoittivat hänen toimensa nousussa olleen humanitaarisen maahanmuuton ja useiden muidenkin nimitysten, kuten Ritva Viljasen, suhteen sekä presidenttikauden jälkeinen kannanotto laittomien maassaeläjien pitämiseksi maassamme.

Edelle lyhyesti kirjoittamieni - ja muutamien vähäisempien, mutta samansuuntaisten - tosiasioiden takia olen usein luonnehtinut Tarja Halosta "käveleväksi katastrofiksi". Uskoisin, että myös moni häntä aikanaan presidentiksi äänestänyt nainen on jälkikäteen ymmärtänyt karmean erehdyksensä.

Siksi arvelen, mutta en toki tiedä, että Sauli Niinistön korkeassa kannatuksessa näkyvät myös Tarja Halosen kauden opetukset. Koska Niinistö on hoitanut tehtävänsä kohtuullisen hyvin, kuten HS:n toimittajakin jutussaan totesi, halutaan häntä kannattamalla varmistaa, ettemme saa kansakuntamme keulakuvaksi uutta kävelevää katastrofia.

Näkemystäni tukee se, ettei Laura Huhtasaari houkuta perussuomalaisesti ajattelevia, Matti Vanhanen ei kerää keskustalaisten kannatusta, Nils Torvalds ei saa suosiota ruotsinkielisten parissa, Tuula Haatainen ei saa demareiden tukea eikä edes Merja Kyllönen löydä paikkansa vasemmistoliittolaisten sydämissä. Sen sijaan maan ykkösmaailmanhalaajapuolueen ehdokas, Pekka Haavisto, kerää kutakuinkin kaikkien omiensa tuen, koska vihreästä kuplasta katsoen Halonen teki juuri sitä, mitä toivottiinkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tarja Halonen haluaa pitää laittomat maassaolijat Suomessa
Oli ilo kuunnella presidentti Sauli Niinistön puhetta
Tuen Alexander Stubbia ja Jussi Niinistöä

perjantai 3. marraskuuta 2017

Tokoinrannan bakteerin herättämiä ajatuksia

Helsingin Tokoinrannasta kaadetaan aamun lehden mukaan pois sitä koristaneet hevoskastanjat, koska puihin on tarttunut tappava bakteeri. Jäin jutun luettuani miettimään, että mistä oikein on kysymys. 

Pienen googlailun jälkeen selvisi, että Tokoinrantaan on levinnyt jo 1930-luvulla Yhdysvalloissa havaittu hevoskastanjan bakteeri, joka ei tartu muihin puulajeihin. Iso Britanniassa bakteeri havaittiin vuonna 2000, eli kyseessä on Eurooppaan muualta saapuneesta vieraslajista. 

Bakteerin lisäksi hevoskastanjalle voivat samanlaisia oireita aiheuttaa myös muut taudinaiheuttajat. Niitä on esiintynyt Britanniassa jo ennen vuotta 2000 ja ne kuuluvat sellaiseen  mikrobiryhmään, johon kuuluvat muut eliöt aiheuttavat kasvitauteja myös esimerkiksi ruukkukukille ja perunoille.

Mutta palataan hevoskastanjan bakteeriin. Wikipedian mukaan se selviää talven yli ja tarvittaessa pidempäänkin maaperässä sekä leviää veden, sadepisaroiden ja työkalujen mukana. 

Hevoskastanjaan se aiheuttaa runkoon haavaumia, jotka valuvat nestettä keväisin ja syksyisin. Länsi-Euroopassa tauti leviää tuulisilla sadekeleillä ja on Iso-Britanniassa tartuttanut jo noin puolet saarivaltion hevoskastanjoista. 

Luettuani tuon viimeiseen lauseen jäin miettimään, että mitähän Suomessa tapahtuisi, jos jokin hevoskastanjan bakteerin kaltainen kasvitauti tappaisi puolet kuusistamme tai männyistämme. Minkälaisen vaurion se aiheuttaisi taloudellemme? Ja kuinka valmistautuneita metsäfirmamme olisivat sellaiseen katastrofiin?

Vaarallisia kasvitauteja Suomessa valvoo Evira, joka oli löytänyt myös Tokoinrannan bakteeritaudin. Sen nettisivulla on listattu joukko muita vaarallisia kasvitauteja ja tuhoeläimiä, joista ainakin Aasianrunkojäärä on onnistunut levittäytymään Suomeen. 

Toivottavasti Evira on tehtäviensä tasalla, jotta metsämme säilyvät terveinä. Tulijoita nimittäin riittää myös kasvitautipuolella, ja ihmiset - eli kansainvälinen kasvikauppa - toimivat niiden levittäjinä kautta maailman, kuten melkein kuusi vuotta sitten kirjoitin. Ainakin alan kansainvälinen tutkijakunta näyttäisi olevan hereillä ja suomalaiset tutkijatkin ovat päässeet mediaan haastateltavaksi.

Siitä huolimatta olisi mukava tietää ovatko heidän näkemyksensä tavoittaneet poliittisen päätöksentekokoneiston. Ja onko tuo koneisto - tai suomalainen metsäsektori - ryhtynyt tutkijoiden vaatimiin toimiin, kuten taloudelliselta arvoltaan vähäarvoisen kasvikaupan lopettamiseen. Asian luulkisi kiinnostavat ainakin meitä metsästä eläviä suomalaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

torstai 2. marraskuuta 2017

Yhteiskunnassamme on muutoksen merkkejä ilmassa

Iltalehti kertoi, että joissakin Helsingin päiväkodeissa isänpäivä muutetaan läheistenpäiväksi. Näin lasten ei tarvitse joutua ikävään tilanteeseen silloin, kun heillä ei ole isää. Sellainen tilannehan voi syntyä esimerkiksi isän kuoleman tai riitaisan eron takia. Eikä isää tietenkään ole myöskään silloin, jossa lapsi elää naisparin kasvattamana.

Tapaus kertoo paljon yhteiskuntamme muutoksesta. Perinteiset - jopa itsestäänselvyyksiltä vaikuttavat - tavat saavat antaa tilaa pienten vähemmistöjen tarpeille. Tosiasiahan kuitenkin on, että ylivoimainen enemmistö lapsista elää isän kanssa, tai ainakin heidän isänsä on muuten mukana heidän elämässään.

#metoo-kampanja on osaltaan tuonut esille naisten kokemia ongelmia meillä ja muualla. Niiden yhteydessä ei kuitenkaan ole puhuttu varsinaisista raiskauksista vaan vähäisemmistä - sinänsä tuomittavista - tapauksista.

Varsinaiset raiskaukset ovat yhä useammin maahanmuuttajamiesten tekemiä. Äskettäin Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan peräti 95,6% siellä tehdyistä raiskauksista on heidän tekemiään. Meilläkin he ovat rajusti yliedustettuina kaikissa seksuaalirikosten lajeissa.

Raiskauksista vaikeneminen #metoon yhteydessä saattaakin johtua tästä tosiasiasta, koska seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajajat jostain minulle käsittämättömästä syystä ovat myös kritiikittömän maahanmuuttopolitiikan kannattajia.

Mutta toki myös eurooppalainen kantaväestö osaa edelleen tehdä seksuaalirikoksia. Helsingin Sanomat nimittäin uutisoi aamun lehdessä, että 33-vuotias Petri Aukusti Laine saalisti 10–15-vuotiaita lapsia netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, minkä seurauksena käräjäoikeus tuomitsi hänet yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

On tietenkin sinänsä hienoa, että Laine pääsi kaltereiden taakse. Valitettavasti hänen uhrinsa - tai ainakin osa heistä - tulee kantamaan sisällään hänen tekojaan koko loppuikänsä aivan samoin kuin maahanmuuttajamiesten tekemien puskaraiskausten uhrit. Toivotan heille kaikille voimia omaan selviytymisprosessiinsa, ja minunkin maksamieni verovarojen käyttöä mahdollisesti tarvittavan hoidon järjestämiseen.

Lopuksi hiukan erilaisista yhteiskunnallisen muutoksen merkeistä. Ruotsissa ovat viime aikoina herättäneet huomiota poliiseihin kohdistuneet iskut.

Toinen muutoksen merkki saatiin eilen kun Skavstan lentokenttä Tukholman ulkopuolella tyhjennettiin epäillyn räjähteen vuoksi. Räjähteitä ei löytynyt, mutta on selvää, että tapahtunut kertoo omaa karua kieltään ruotsalaisten turvallisuudentunteen katoamisesta.

Kolmas muutoksen tuuli kertoi Helsingin yliopiston perutusta islamin seurausten torjuntaan liittyvästä keskustelutapahtumasta. Tilaisuuteen ei haluttu alun perin kutsuttua sveitsiläissyntyistä islamtutkijaa, professori Tariq Ramadania, koska häntä epäillään kahden ranskalaisnaisen raiskauksesta. Korostan kuitenkin, että kyse on vasta epäilystä.

Kun koko edellä olevaa listaa katsoo, ei voi kuin todeta, että yhteiskunnassamme on tosiaankin vahvoja muutoksen merkkejä ilmassa. Aika näyttää mihin ne johtavat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallinen muutos peruutti festivaalin
"Oikeusvaltion puolesta" -vetoomuksesta
Feministipuolue ja inhimillinen turvallisuus

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

New York, New York

Frank Sinatra lauloi aikanaan kappaleen "New York, New York", joka oli hänen ylityslaulunsa Yhdysvaltain suurimmalle kaupungille ja sen elämänmenolle. Silloin kaupunkia ei vielä ollut kohdannut laajamittainen islamilainen terrorismi, joka järkytti koko maailmaa syyskuun 11. päivänä vuonna 2001.

New Yorkiin kohdistuva terrorismi sai eilen jatko-osan, kun amerikanuzbekistanilainen Sayfullo Saipov päätti ainakin kahdeksan ihmisen elämän ISIS-järjestön nimissä. Murhaamistapana miehellä oli autolla ajelu pyöräilykaistaa pitkin ja taisteluhuutona "Allahu Akbar".

Presidentti Trump uhosi tapahtuneen jälkeen, ettei ISIS:in saisi antaa tunkeutua Yhdysvaltoihin sitten kun järjestö on voitettu Lähi-idässä ja muualla. Minä puolestani sanon, ettei ISIS:in saisi antaa tunkeutua myöskään Suomeen tai Euroopan Unioniin, mutta pahoin pelkään, että taidan olla pahasti myöhässä. Kuten myös presidentti Trump.

Ilta-Sanomien siteeraaman tutkija ja toimittaja Kristiina Koivusen mukaan ei ole stereotyyppisiä jihadisteja. Islamilaisille taistelukentille on meiltä lähtenyt 18–50 vuotiaita ihmisiä, joista jotkut ovat olleet köyhiä ja toiset rikkaita. Jotkut ovat olleet maahanmuuttajia ja toiset kantasuomalaisia.  Joukossa on ollut myös merkittävä määrä naisia. Suurimmalla osalla lähteneistä on Suomen kansalaisuus.

Suojelupoliisi kertoi alkukesästä terroriepäilyistä tutkittavien henkilöiden määrän olevan satoja. Heistä suurimman uhan Suomelle muodostavan yksittäiset toimijat tai pienryhmät, joita innostaa islamistinen propaganda tai terrorijärjestöt.

Tämän päivän suomalainen terrorismi näyttäisi siis nousevan islamilaisesta kulttuurista, oli kyse sitten kantasuomalaisista käännynnäisistä tai islamiin syntyneistä. Asiaa ei taida auttaa jälkimmäisten heikko kotoutumistahto.

Siitä esimerkkinä eräs maallistunut muslimimies on kertonut, että "kotona meille opetetaan, kuinka meistä ei voi tulla suomalaisia eikä kristittyjä. Lapset kilpailevat siitä, kuka lukee Koraania kauneimmalla äänellä ja pukeutuu peittävimpään asuun".

Siten on varsin selvää, että eri länsimaiden maahanmuuttopolitiikan toimet maahanmuuttajien kotouttamiseksi ovat epäonnistuneet täydellisesti ja islamista on muodostunut monikulttuuriseen yhteiseloon innostavan rikkauden sijasta terroristien ensisijainen motivaattori ja kasvualusta.

Meillä tuhannen taalan kysymys kuuluukin, että miten etenemme tästä tilanteesta eteenpäin niin, etteivät New Yorkin kaltaiset tapaukset toistu Suomessa. Toistaiseksihan meillä on nähty "vain" islamin nimessä tehty puukkoisku.

Paasikiven opetusten mukaisesti viisauden alku saattaisi löytyä tosiasioiden tunnustamisesta. Olisiko aika tehdä niin myös länsimaihin saapuneen islamilaisen kulttuurin suhteen?

Ja ryhtyä havaittujen tosiasioiden pohjalta toimenpiteisiin, joiden avulla profeetta Muhammedin opetusten tulkinta ja käytäntö saataisiin joko muokattua rakentavaksi osaksi meidän yhteiskuntaamme tai - ellei se onnistu - jollain muulla tavalla poistaa siihen perustuva uhka meitä kohtaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuka kiihotti kansanryhmää vastaan?
Lontoossa paukahti pommi ja Pariisissa välähti veitsi
Pitäisikö jihadistit palkita etuoikeuksilla

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!