perjantai 3. marraskuuta 2017

Tokoinrannan bakteerin herättämiä ajatuksia

Helsingin Tokoinrannasta kaadetaan aamun lehden mukaan pois sitä koristaneet hevoskastanjat, koska puihin on tarttunut tappava bakteeri. Jäin jutun luettuani miettimään, että mistä oikein on kysymys. 

Pienen googlailun jälkeen selvisi, että Tokoinrantaan on levinnyt jo 1930-luvulla Yhdysvalloissa havaittu hevoskastanjan bakteeri, joka ei tartu muihin puulajeihin. Iso Britanniassa bakteeri havaittiin vuonna 2000, eli kyseessä on Eurooppaan muualta saapuneesta vieraslajista. 

Bakteerin lisäksi hevoskastanjalle voivat samanlaisia oireita aiheuttaa myös muut taudinaiheuttajat. Niitä on esiintynyt Britanniassa jo ennen vuotta 2000 ja ne kuuluvat sellaiseen  mikrobiryhmään, johon kuuluvat muut eliöt aiheuttavat kasvitauteja myös esimerkiksi ruukkukukille ja perunoille.

Mutta palataan hevoskastanjan bakteeriin. Wikipedian mukaan se selviää talven yli ja tarvittaessa pidempäänkin maaperässä sekä leviää veden, sadepisaroiden ja työkalujen mukana. 

Hevoskastanjaan se aiheuttaa runkoon haavaumia, jotka valuvat nestettä keväisin ja syksyisin. Länsi-Euroopassa tauti leviää tuulisilla sadekeleillä ja on Iso-Britanniassa tartuttanut jo noin puolet saarivaltion hevoskastanjoista. 

Luettuani tuon viimeiseen lauseen jäin miettimään, että mitähän Suomessa tapahtuisi, jos jokin hevoskastanjan bakteerin kaltainen kasvitauti tappaisi puolet kuusistamme tai männyistämme. Minkälaisen vaurion se aiheuttaisi taloudellemme? Ja kuinka valmistautuneita metsäfirmamme olisivat sellaiseen katastrofiin?

Vaarallisia kasvitauteja Suomessa valvoo Evira, joka oli löytänyt myös Tokoinrannan bakteeritaudin. Sen nettisivulla on listattu joukko muita vaarallisia kasvitauteja ja tuhoeläimiä, joista ainakin Aasianrunkojäärä on onnistunut levittäytymään Suomeen. 

Toivottavasti Evira on tehtäviensä tasalla, jotta metsämme säilyvät terveinä. Tulijoita nimittäin riittää myös kasvitautipuolella, ja ihmiset - eli kansainvälinen kasvikauppa - toimivat niiden levittäjinä kautta maailman, kuten melkein kuusi vuotta sitten kirjoitin. Ainakin alan kansainvälinen tutkijakunta näyttäisi olevan hereillä ja suomalaiset tutkijatkin ovat päässeet mediaan haastateltavaksi.

Siitä huolimatta olisi mukava tietää ovatko heidän näkemyksensä tavoittaneet poliittisen päätöksentekokoneiston. Ja onko tuo koneisto - tai suomalainen metsäsektori - ryhtynyt tutkijoiden vaatimiin toimiin, kuten taloudelliselta arvoltaan vähäarvoisen kasvikaupan lopettamiseen. Asian luulkisi kiinnostavat ainakin meitä metsästä eläviä suomalaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!